Pääkirjoitus: Yllättääkö Venäjä vielä tekoälyaseilla? - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Yllättääkö Venäjä vielä tekoälyaseilla?

Maailmassa on parhaillaan meneillään valtava kilpajuoksu siitä, kuka onnistuu kehittämään tekoälyn sotateollisuuden tarpeisiin.

17.2.2018 9:00

Münchenin turvallisuuskokous on perinteisesti se paikka, jossa maailma saattaa kuulla sellaisiakin varoituksia, joiden merkitystä se ei vielä kuulemishetkellä täysin ymmärrä.

Tänä vuonna tällainen puheenvuoro taidettiin kuulla jo ennen kuin varsinainen kokous oli ehtinyt edes alkaa.

Naton entinen pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen piti torstaina kokouksen oheisseminaarissa puheenvuoron, jossa hän vaati maailmaa kieltämään tekoälyllä varustettujen, itsenäisesti ”ajattelevien” ja itsenäisesti toimivien tappavien aseiden kehittelyn ja käytön oikeudellisesti sitovalla kansainvälisellä sopimuksella.

Häh, siis mitä?

Ellei kyse olisi ollut Naton entisestä pääsihteeristä ja ellen olisi itse ollut seuraamassa seminaaria, olisi ollut helppoa kuitata kaikki puheet tekoälysodasta jonkinlaisena tieteiselokuvien hörhöilynä.

Mutta palataanpa hetkeksi turvallisuusseminaarin takavuosien muihin ”heikkoihin signaaleihin” ja niiden ymmärtämättömyyteen.

Legendaarisin esimerkki tästä on presidentti Vladimir Putinin puhe Münchenissä 2007.

Yhdysvallat ja Eurooppa elivät vielä vuonna 2007 jonkinlaisessa Venäjän demokratiaharhassa. Putin oli kuitenkin jo tuolloin päättänyt ryhtyä haastamaan todenteolla ”Yhdysvaltain hallitseman yksinapaisen maailman”, kuten hänen määritelmänsä kuului.

Putin räksytti puheessaan Yhdysvaltoja ja syytti Natoa Venäjän rajoille tunkeutumisesta. Vasta paljon myöhemmin maailmalla ymmärrettiin, että kyse oli itse asiassa Putinin selkeäsanaisesta vihjauksesta hänen tulevaisuudensuunnitelmistaan.

Vuonna 2008 alkoikin tapahtua: Venäjä esti Georgian Nato-haaveet pikasodassa, jossa apuna käytettiin Kremlin syliin halunneita Etelä-Ossetiaa ja Abhasiaa.

Vuonna 2014 maailma heräsi lopullisesti Ruususen unestaan: Venäjä kaappasi Krimin Ukrainalta pienten vihreiden miesten peiteoperaatiolla ja käynnisti sisällissodaksi naamioidun valtausoperaation Itä-Ukrainassa.

Tänä vuonna Putin ei ole läsnä Münchenin turvallisuuskokouksessa, mutta hänen aiheuttamansa kylmät väreet ovat tuntuvat kokouksen käytävillä yhä selvästi.

Vuodesta 2014 lähtien läntisen maailman koko turvallisuuspoliittinen energia on mennyt siihen, että me yritämme ymmärtää mitä Putin suunnittelee ja mihin kaikkeen hän on valmis.

Mutta mitä tekemistä Putinilla on Rasmussenin tekoälyvaroituksen kanssa? Paljonkin.

Jostain syystä maailmalla on jäänyt vähälle huomiolle Putinin syksyllä 2017 pitämä puheenvuoro eturivin venäläisopiskelijoille. Putin hehkutti tekoälyn mahdollisuuksia ja kehotti nuoria venäläisiä innovoimaan uuden sukupolven älyaseita.

– Se, josta tulee tekoälyn hallitsija, tulee olemaan maailman hallitsija, Putin sanoi opiskelijoille.

Suomennettuna Putinin lause tarkoittaa siis sitä, että maailmassa on parhaillaan meneillään valtava kilpajuoksu siitä, kuka onnistuu kehittämään tekoälyn sotateollisuuden tarpeisiin.

Sanomattakin on selvää, että Putinin Venäjä on mukana kilvassa ja tahtoo voittajaksi keinoja kaihtamatta. Aivan kuten Neuvostoliitto tavoitteli itselleen atomipommia ja onnistui jopa varastamaan sitä varten Yhdysvaltain ydinpommisalaisuuksia perinteisten ihmisvakoilijoiden avulla.

Tällä hetkellä suurin kysymys lienee, ovatko Venäjän ja Kiinan tietokonenerot jo parempia kuin läntisen maailman? Tai onko heidän moraalinen kynnyksensä itsenäisten tekoälyaseiden kehittämiseen ja käyttämiseen alhaisempi kuin läntisten demokratioiden, joissa varmasti myöskin tavoitellaan tekoälyn läpimurtoa.

Rasmussenilta Putinin tekoälylausunto ei ollut mennyt ohi.

– Hän paljasti siinä sen, miten Venäjä ajattelee.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?