Irakia rakennetaan nopeasti – näin suomalaisyritykset voivat vaikuttaa siihen, että turvapaikanhakijat kokisivat kotiinpaluun houkuttelevammaksi

Suomalaisyritykset voivat vaikuttaa siihen, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet irakilaiset kokisivat kotiinpaluun houkuttelevammaksi.

Mosul on täysin tuhoutunut.

17.2.2018 9:28

Irakissa rakennetaan nyt paljon ja kaikkea. Sodan runtelemaa maata tahdotaan Kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin toimitusjohtajan Jaakko Kangasniemen mukaan kehittää kovaa vauhtia siihen kuntoon, missä se oli ennen sotia.

– Irakin omissakin intresseissä on, että ihmiset löytäisivät mahdollisuuksia kotimaassaan, eivätkä lähtisi liikkeelle paremman elämän toivossa naapurimaihin tai kauemmas, hän sanoo.

Näköalattomuus, maan korkea työttömyys ja alhainen elintaso ovat osasyitä myös siihen, miksi Suomessa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet irakilaiset kieltäytyvät vapaaehtoisesti palaamasta takaisin kotimaahansa.

Kangasniemen mukaan suomalaisyrityksillä on kuitenkin nyt oiva tilaisuus vaikuttaa ongelmaan pakolaisten lähtömaasta.

Kangasniemi osallistui alkuviikosta Kuwaitissa järjestettyyn Irakin jälleenrakennuskonferenssiin yhdessä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolaisen (kok) kanssa. Konferenssin painopisteenä olivat yksityisen sektorin investoinnit maan jälleenrakennuksessa.

Suomalaisten yritysten potentiaali Irakissa on etenkin energia- ja telekommunikaatiosektoriin sekä puhtaan veden, rakentamisen ja sitä valvovan toiminnan osa-alueisiin liittyvässä osaamisessa.

Irakin jälleenrakennuksen ansiota kasvaa Kangasniemen mukaan kysyntä ja tarve ihmisille, jotka osaavat näissä asioissa auttaa. Tämä tarkoittaa myös suomalaisille yrityksille valtavia uusia markkinoita.

Suomen erikoisuus on etenkin ympäristöystävällisyydessä ja energiatehokkuudessa. Kangasniemen mukaan Irakilla olisikin hyvä tilaisuus jälleenrakentaa maa uudelleen modernisti ja ympäristöystävällisesti.

– Ei pelkästään rakenneta sitä, mikä oli olemassa ennen sotaa, vaan tehtäisiin se uudestaan paremmin käyttäen hyväksi sitä, mikä energiateollisuudessa on tapahtunut kymmenen viime vuoden aikana.

Samalla suomalaisyritykset voisivat olla ainakin välillisesti mukana työllistämässä paikallisia ihmisiä luomalla toimintamahdollisuuksia pienemmille yrityksille, joissa itse työllistyminen tapahtuu.

– Kun kännykkä toimii ja vettä tulee hanasta, niin siitähän se yritystoiminta lähtee liikkeelle ja elpymään.

Jotta suomalaisten yritystoiminta voi Irakissa olla menestyksekästä, tarvitaan maahan Kangasniemen mukaan selkeä ja toimiva toimintaympäristö.

Finnfundin tavoitteena onkin päästä Irakissa siihen pisteeseen, jossa tarve suomalaiselle osaamiselle muuttuu kysynnäksi.

Tässä tarkoituksessa se myöntää yrityksille pitkäaikaista riskirahoitusta investointeihin Irakin kaltaisissa kehittyvissä maissa.

Toistaiseksi suomalaiset ovat olleet Irakissa vielä varovaisesti liikkeellä. Kangasniemi on kuitenkin luottavainen sen suhteen, että Irakin ja Suomen välille muodostuu tulevaisuudessa paljon yhteistyötä.

– Ei vähiten siksi, että Suomessa tulee olemaan merkittävä vähemmistö, joka on lähtöisin Irakista.

Hän toivoo, että tämä tarkoittaa myös merkittävää kaupallista yhteistyötä maiden välillä.

Faktat

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen julkisti Suomen tukevan Irakia 10 miljoonalla eurolla vuonna 2018 Kuwaitissa järjestetyssä jälleenrakennuskonferenssissa. Tuki ohjataan YK:n vakautusrahaston kautta miinanraivaukseen, humanitaariseen työhön ja Irakin poliisin kouluttamiseen.

Kuwaitissa painotettiin yksityisen sektorin investointien osuutta jälleenrakennuksessa. Suomen delegaatioon osallistui Finnfund ja muutamia suomalaisyrityksiä.

Irakin hallituksen tarvekartoituksen mukaan Irak tarvitsee noin 100 miljardia Yhdysvaltain dollaria maan jälleenrakennukseen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?