Kotimaa

THL:n asiantuntijoilta kova kannanotto: Suomen pitäisi luopua kokonaan huumeiden käyttäjien rankaisemisesta

Julkaistu:

Tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen THL:ltä toivoo, että huumausainelakia muutetaan radikaalisti Suomessa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n asiantuntijablogissa esitetään, että Suomen huumausainelainsäädäntöä muutettaisiin merkittävästi. Suomessa huumeiden käyttö ja hallussapito on kriminalisoitu. THL:n tutkijoiden mukaan käyttäjiä ei jatkossa pitäisi rangaista, vaan heidät tulisi ohjata hoitoon.

Kannanotto julkaistiin tiistaina THL:n blogialustalla. Sen toisena allekirjoittajana on laitoksen tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen.

Hakkaraisen mukaan huumeiden käyttäjiä tulisi kohdella samalla tavalla kuin alkoholiongelmaisia; jos käyttö pysyy kohtuuden rajoissa eikä siitä aiheudu ongelmia itselle tai ympäristölle, käyttöön ei isommin puututtaisi. Jos taas käytöstä aiheutuu ongelmia, henkilö ohjattaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon piiriin.

– Jos henkilön elämä on sekaisin ja pyörii huumeiden ympärillä, ei sakkotuomioista tai rangaistuksista ole mitään hyötyä, Hakkarainen sanoo IS:lle.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Sakko ei saa henkilöä lopettamaan käyttöä, mutta hoidosta voi löytyä uusi polku elämälle.

Eli ongelmaisia kuritetaan ilman hyötyä ihmiselle tai yhteiskunnalle?

– Juuri näin. Hyvin vaikea nähdä, että hyvin pitkään aineita käyttäneelle sakko olisi mikään impulssi muutokseen. Lähinnä se on sitä kurinpitoa todellakin.

THL:n kirjoituksessa viitataan Portugalin malliin. Portugali dekriminalisoi huumeiden käytön ja pienten määrien hallussapidon vuonna 2001. Portugalissa huumausaineista ongelmiin joutunut henkilö laitetaan kolmihenkisen paneelin eteen, joka Hakkaraisen mukaan päättää, millaista mahdollista hoitoa henkilö tarvitsee.

– Esimerkiksi alaikäisten käyttäjien kohdalla toimitaan näin. Jos henkilö ei suostu paneelin hoitoonohjaukseen, siitä saattaa käsittääkseni seurata sakkoa tai muita sanktioita.

Portugalissa on Hakkaraisen selvityksen mukaan tapahtunut merkittäviä positiivisia muutoksia lakiuudistuksen jälkeen. Huumeiden käytön terveydelliset haitat, kuten huumekuolemat ja tartuntataudit, ovat laskeneet merkittävästi.

– Ihmisiä on ohjattu enenevissä määrin hoitoon, ja katukuva on rauhoittunut isommissa kaupungeissa. Samaan aikaan huumeidenkäyttö ei ole lisääntynyt.

Norja muuttamassa linjaansa

Suomessakin pitää Hakkaraisen mukaan tehdä jotain, sillä huumausainepolitiikka ei hänen mukaansa toimi. Hän sanoo, että nykyinen kova huumausainelainsäädäntö ei ole pysäyttänyt käytön lisääntymistä Suomessa. Päinvastoin.

– Meillä ei ole juurikaan maita, joissa käyttö olisi määritelty rangaistavaksi. Pohjoismaista Ruotsi ja Norja ovat tulleet Suomen linjalle myöhemmin. Suomi oli ensimmäinen Pohjoismaista, joka määritteli käytön rangaistavaksi. Myöhemmin Ruotsi muutti lainsäädäntöään, ja Norja myös sen suuntaisesti. Nythän Norjassa suurkäräjien enemmistö on tehnyt periaatepäätöksen, että suhtautumista ja käytäntöä tulisi muuttaa.

Tutkimusprofessori sanoo, että Portugalin lisäksi Tsekissä huumausaineiden käytöstä ei rangaista. Lisäksi Yhdysvalloissa useampi osavaltio on hiljattain laillistanut kannabiksen käytön, ja Kanada aikoo kesällä laillistaa kannabiksen viihdekäytön koko maassa.

Viime viikolla Saksan poliisien ammattiliitto vaati kannabiksen käytön täydellistä dekriminalisointia, sillä huumeiden käytön kieltäminen lietsoo rikollisuutta ja leimaa käyttäjiä. Asiasta uutisoi Bild-lehti.

Hakkarainen on samoilla linjoilla käyttäjien leimautumisesta. Hän pitää kohtuuttomana, että esimerkiksi nuoret saavat käytöstä huumausainemerkinnän, joka voi kestää poliisin rekisterissä jopa 5–10 vuotta ja estää urasuunnitelmat.

– Tällainen toiminta lisää syrjäytymisen riskiä.

Hakkarainen viittaa myös Kofi Annanin vetämä The Global Comission on Drug Policy -paneelin tuoreeseen raporttiin, jonka mukaan huumeiden käytön kriminalisointi luo mielikuvia, joiden mukaan huumetta käyttänyt henkilö nähdään heti kokonaisvaltaisesti epäluotettavana ja arvaamattomana henkilönä.

– Näin siis ajatellaan kysymättä tai tarkastelematta henkilöltä, mitä tämä ajattelee maailmasta tai millainen moraali hänellä on. Huumeiden käytön leima on niin vahva, että se peittää meidän näkökenttää.

”Satunnaiskäytön haitat eivät ole välttämättä suuria”

Huumausaineita on Hakkaraisen mukaan vaikea verrata alkoholiin. Alkoholi on hänen mukaansa haitoiltaan merkittävin aine suomalaisessa yhteiskunnassa – koska sitä käytetään niin paljon.

– Onhan näitä vertailuja tehty siten, että on tieteellinen toimikunta on arvioinut eri aineiden vaikutuksia. Alkoholi on näissä arvioissa paljon korkeammalla kuin vaikka kannabis, ekstaasi tai khat-huume. Mutta nämä ovat vähän keinotekoisia vertailuja. Kaikkea voidaan käyttää liikaa. Ongelmia tulee käyttömäärien mukaan.

Tutkimusprofessori pohtii, että vähän samaan tapaan kuin lasillinen alkoholia silloin tällöin, myöskään kannabiksen satunnaiskäytön haitat eivät ole välttämättä suuria.

Entä sitten, jos huumausaineiden käyttö dekriminalisoidaan ja huumeet tulevat alkoholin rinnalle? Eikö se aiheuta vain kasvavia ongelmia yhteiskunnassa?

– Tämä riski on totta kai olemassa. Toisaalta, moni kuitenkin kokeilee ja käyttää.

– Mehän olemme tilanteessa, jossa meidän pitäisi yhteiskuntana toimia erilaisten ihmisten kanssa yhdessä. Ihmisillä on erilaisia haluja ja mieltymyksiä. Jos me sanomme, että muuta päihdettä ei saa käyttää kuin alkoholia, niin me suljemme toiset yhteiskunnan ulkopuolelle.

Hakkarainen toivookin, että huumausaineiden käytön rangaistavuuden tarpeellisuudesta käytäisiin pian laajaa yhteiskunnallista keskustelua.