Kotimaa

”Ilman Suomea Ruotsista ei olisi tullut koskaan suurvaltaa”

Julkaistu:

Suhteessa väestömäärään siviilejä kuoli Kustaa II Aadolfin ajan sodissa jopa enemmän kuin toisessa maailmansodassa. Ruotsi ja Suomi menettivät noin 150 000 asukastaan.
Suomen ja Ruotsin historiaan vaikuttaneesta Vaasa-suvusta löytyy uusia tietoja, joilla voi olla iso vaikutus nyky-Suomen mielenmaisemaan.

– Meidän aikanamme, nykyisten moraalikäsitystemme perusteella, Kustaa Aadolfia pidettäisiin sotahulluna psykopaattina. Oman aikansa silmissä hän oli suuri sankari, kuului aikakauden suurimpiin.

Näin kertoo Ruotsin hovihistorioitsija Herman Lindqvist teoksessaan De vilda Vasarna, joka on juuri suomennettu nimellä Villit Vaasat. WSOY:n julkaiseman Kirjan on suomentanut elävästi Heikki Eskelinen.

Kirjan mukaan Vaasa-suvussa kulki läpi sukupolvien hulluuden siemen, joka puhkesi välillä väkivallaksi, välillä taas taiteeksi, ja joskus se johti täydelliseen henkiseen pimeyteen. Samalla suvun jäsenet onnistuivat rakentamaan Ruotsista mahtavan valtakunnan.


Suomen ymmärtäjä

Vahvalla lausunnolla on painoarvoa, sillä Herman Lindgvist on toiminut Ruotsin kruununprinsessa Victorian yksityisopettajana. Lisäksi hän on asunut Suomessa. Lindqvist on tuonut Ruotsin mediassa Suomen ja suomalaisuuden esiin positiivisessa valossa. Hän ymmärtää suomalaisten kärsimyksiä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Lindqvistin mainitsema ”suurin Vaasa-suvun ihminen” oli Kustaa II Aadolf. Hän oli Ruotsin kuningas vuosina 1611–1632. Lindqvist kertoo, että ylistetyn kuninkaan käymien sotien hinta oli hirmuinen, eikä vähiten Ruotsiin tuolloin kuuluneelle Suomelle.

Suomi oli puskuri Venäjää vastaan

IS kysyi Herman Lindqvistiltä, mikä teoksessa on yllättävintä suomalaisten näkökulmasta.

Suomi oli suunnattoman tärkeä Ruotsille sinä kuudensadan vuoden aikana, kun ne kuuluivat yhteen. Suomi toimi puskurivyöhykkeenä Venäjää vastaan. Suomi sai ottaa vastaan kaikki iskut yhteensä 33 sodassa, joista Ruotsi kävi Venäjää vastaan. Ilman Suomea Ruotsista ei olisi koskaan tullut suurvalta, hän sanoo.

– Suomalaiset olivat tärkeitä Ruotsin hallinnossa, kaikilla tasoilla. Suomalaiset sotilaat olivat hyvin tärkeitä Ruotsin armeijassa. Mutta Suomesta ei olisi koskaan tullut Suomi ilman yhteyksiä Ruotsiin, hän sanoo.

– Suomesta tuli länsimainen maa, jolla länsimainen lainsäädäntö, uskonto ja hallinto. Ilman Ruotsin rakentamia linnoituksia Turkuun, Hämeenlinnan, Viipuriin Savonlinnaan Suomesta olisi tullut osa Venäjää, eli Venäjän provinssi. Maanviljelijöistä olisi tullut maaorjia, hän arvioi.

Lindqvistin mukaan Vaasat ovat tuntemattomia ruotsalaisille ja suomalaisille. Hänen kirjansa on ensimmäinen kokonaisteos suvusta.

Valtavia tappioita

– Kun kaikki oli ohi ja sodat Puolaa, Venäjää ja Tanskaa vastaan olivat päättyneet ja kolmikymmenvuotisen sodan taistelut Saksassa tauonneet, Ruotsi oli selviytynyt voittajaksi. Kuningas oli kuollut, mutta Ruotsista oli tullut suurvalta, Pohjois-Euroopan voimakkain valtio. Hinta oli hirmuinen. Sotaa voidaan sanoa ensimmäiseksi maailmansodaksi, sillä taisteluja käytiin laajoilla alueilla Euroopassa sekä lisäksi Länsi-Intiassa, eräillä Afrikan ja Etelä-Amerikan alueilla ja Ceylonissa (nykyisessä Sri Lankassa), Lindqvist kertoo kirjassaan.

– Dick Harrison on äskettäin osoittanut, että tappiot olivat paljon suuremmat kuin aiemmissa tutkimuksissa on esitetty. Saksa menetti neljäsosan väestöstään, ja kolmannes keisarikunnan peltoalasta oli autioitettu. Kun otetaan huomioon muiden maiden menetykset, tässä sodassa kuoli ehkä jopa kymmenen miljoonaa ihmistä. Suhteessa väestömäärään siviilejä kuoli jopa enemmän kuin toisessa maailmansodassa. Ruotsi ja Suomi menettivät noin 150 000 asukastaan.

Lindqvist vyöryttää yli 400-sivuisessa teoksessa Suomeakin hallinneen ja Ruotsin suurvallan rakentaneen kuningassuvun kiehtovan historian lukijan eteen.


Teoksesta selviää, että Juhana III aiheutti hänkin hallitsijana hirveää tuhoa käymillään sodilla. Juhana III oli Ruotsin kuningas vuosina 1568–1592. Hän oli myös Suomen herttua vuosina 1556–1563. Juhana otti itselleen 1581 arvonimen Suomen suuriruhtinas. Herman Lindqvist kertoo Venäjän ja Ruotsin välinen sodasta muun muassa näin:

– Sota, jota käytiin käsittämättömän julmasti, jatkui sitten 25 vuotta. Weissensteinin (Paide) käskynhaltija Hannu Boije af Gennäs ja hänen lähimmät miehensä seivästettiin sodan alkuvaiheessa elävältä vartaaseen ja paistettiin avotulilla hengiltä. Tallinnaa piiritettiin kahdesti, mutta sen puolustus kesti. Itä-Suomi tuhottiin autioksi, ja tataarit rynnistivät Suomenlahden poikki Uudenmaan rannikolle ja jatkoivat rannikkoa seuraten retkeään Pohjanmaalle saakka.

Vaasa-suku

Ruotsin hallitsijat

Kustaa Vaasa (1523–1560)

Eerik XIV (1560–1568)

Juhana III (1568–1592)

Sigismund (1592–1599)

Kaarle IX (1599–1611)

Kustaa II Aadolf (1611–1632)

Kristiina (1632–1654)

Puolan kuninkaat

Sigismund III Vaasa (1589–1632)

Vladislav IV Vaasa (1632–1648)

Juhana II Kasimir (1648-1668)

Venäjän tsaarit

Vladislav IV Vaasa (1610–1613, 1634)

Yhteydet Vaasan sukuun ovat levinneet laajalle kuningassukujen ulkopuolelle kaikkialle Ruotsiin. Kymmenettuhannet ruotsalaiset voivat nykyään sanoa olevansa sukua Vaasoille. Useimmat sukusiteet juontuvat Juhana III:n tyttärestä Sofiasta, josta tuli avioliiton kautta De la Gardie. Hänen jälkeläisiään on löytynyt 365.