Kotimaa

Selvitys: Osa Suomen venäläisistä ei saa apua sopeutumiseen - ja osa ei edes halua kotoutua

Julkaistu:

Cultura-säätiön tekemä kartoitus nosti esiin monia ongelmia Suomen venäjänkielisten arjesta.
Cultura-säätiön keskiviikkona julkaisemassa kyselykartoituksessa venäjänkieliset kansalaisjärjestöt ja venäläistaustaiset asiantuntijat kertovat omin sanoin vapaasti, millaisia ongelmia he näkevät venäjänkielisten kotoutumisessa Suomeen.

Kyselyyn vastasi yhteensä 57 Suomessa toimivaa venäjänkielistä järjestöä.

Vastaukset ovat suuntaa antavia, sillä niitä ei ole tilastoitu mitenkään ongelman yleisyyden tai painavuuden mukaan. Vastauksista paljastuu kuitenkin se, että ongelmia on sekä Suomen yhteiskunnassa että Suomessa asuvissa venäjänkielisissä itsessään.

– On ongelmallista, että monet venäjänkieliset eivät tietoisesti halua kotoutua, yksi järjestö kiteytti.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Puutteellinen suomen kielen taito saa seuraamaan venäläisiä televisiokanavia kotimaan uutisoinnin sijaan, mikä ei edistä kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan, toinen järjestö kuvaili.

Useassa vastauksessa oli mainittu, että erilaiset perinteet ja kasvatusmenetelmät saavat aikaan molemminpuolista epäluuloa ja epäluottamusta.

– Venäjänkielisiä vanhempia on opetettava kasvattamaan lapsensa suomalaiseen yhteiskuntaan, yksi järjestö ehdotti ratkaisuksi.

Kaikkineen Suomessa asuu reilut 75 000 venäjänkielistä ihmistä, jotka ovat taustoiltaan ja lähtökohdiltaan hyvin erilaisia. Osa heistä on paennut Neuvostoliiton tai Venäjän järjestelmää, joten he tuntevat jo siksikin Suomen itselleen läheisemmäksi. Osa on puolestaan syntynyt Suomessa, mutta jostain syystä he eivät ole koskaan tunteneet olevansa täysin hyväksyttyjä Suomessa.

Vastauksissa tuotiin esille myös Suomen venäjänkielisen yhteisön sisäinen ongelma, joka johtuu ristiriidoista vanhempien ja heidän lastensa välillä. Saattaa esimerkiksi olla, että vanhemmat eivät ole koskaan sopeutuneet suomalaiseen yhteiskuntaan, mutta lapset tuntevat olevansa Suomessa täysin kotonaan.

– Yhteiskunta ei näe konfliktia integroituneen lapsen ja ei-integroituneiden vanhempien välillä, yksi järjestö kiteytti.

Cultura-säätiön hankejohtaja Eilina Gusatinsky kertoo itse törmänneensä ilmiöön, jossa ei-kotoutuneet vanhemmat pyrkivät ei-kotouttamaan myös lapsiaan. Tämän vuoksi venäläistaustaisille lapsille voi olla vaikeaa opettaa esimerkiksi kriittistä medianlukutaitoa.

– Jos lasten vanhemmat seuraavat Venäjän televisiota, he saattavat antaa lapselleen sellaisen mielikuvan, että heillä on se viimeinen totuus ja teitä lapsia yritetään vain aivopestä suomalaisessa koulussa.

Suomalaiset opettajat eivät puolestaan osaa tunnistaa, kuinka ristiriitaiseen tilanteeseen tällaiset lapset joutuvat kotona ja koulussa.

– Silloin voi käydä niin, että sanoipa opettaja mitä tahansa, niin se tavallaan vain todistaa lapsille, että heidän omat vanhempansa ja Venäjän televisio ovat oikeassa.

Kyselyssä kävi ilmi, että monet venäjänkieliset tuntevat yhä olevansa huonosti informoituja Suomen lainsäädännöstä ja lomakebyrokratiasta, minkä vuoksi he eivät osaa hakea heille tarjolla olevia palveluita tai tukia. Osa osaa huonosti suomea eikä tietoa ole tarpeeksi saatavilla venäjäksi.

Venäjänkielisillä vanhuksilla on vaikeuksia digitaalisten palveluiden käytössä ja osalla ilmenee mielenterveyden ongelmia. Etenkin naimattomat miehet, vanhukset ja nuoret kokevat yksinäisyyttä ja heitä vaivaa kantasuomalaisten ystävien puute.

Varsikin yli 50-vuotiaiden ja pienten lasten äitien on vaikea löytää töitä. Ulkomailta hankittua tutkintoa on vaikea saada rinnastettua Suomessa. Lahjakkaat nuoret venäjänkieliset taiteilijat ja kirjailijat kaipaisivat enemmän tukea ja tunnustusta.

Jotkut venäjänkieliset kritisoivat sitä, että suomalainen yhteiskunta on välinpitämätön nuoria kohtaan. Esimerkiksi nuorten vääristä teoista ei heidän mielestään rangaista eikä nuoria kasvateta. Venäjänkielisiin nuoriin kohdistuu syrjintää, kiusaamista ja ennakkoluuloja.

Moni venäjänkielinen kokee myös, että esimerkiksi kunnat eivät reagoi tarpeeksi venäjänkielisten järjestöjen yhteistyöehdotuksiin. Suomeen jo sopeutuneita venäläisiä ei osata käyttää avuksi muiden kotouttamisessa.

– Kotoutuneiden ja korkeasti koulutettujen venäjänkielisten potentiaalia ei käytetä täysipainoisesti hyväksi, yksi järjestöistä kritisoi.

Gusatinskyn mukaan nyt valmistunut kartoitus antaa hyvän pohjan jatkotutkimuksille ja uusien toimintamallien etsimiselle venäläisten kotouttamisessa.

– Esille tuli monta mustaa tai valkoista aukkoa, kuinka niitä nyt haluaakaan nimittää.

Ennätysmäärä venäjänkielisiä muutti pois Suomesta 2016

Suomen venäjänkielisistä tiedetään lukujen valossa muun muassa seuraavaa (tilastot ovat pääosin vuodelta 2016):

– Äidinkielenään venäjää puhuu 75 444 henkilöä.

– Venäjän kansalaisia on Suomessa 30 970, joista 27 456 henkilöllä myös Suomen kansalaisuus.

– Neuvostoliitossa syntyneitä asuu Suomessa 64 275, kun taas 10 446 Suomessa syntyneen henkilön molemmat vanhemmat ovat Neuvostoliitto-taustaisia.

– Uudella Venäjällä syntyneitä on 6 485, kun taas 910 henkilön molemmat vanhemmat ovat Venäjältä.

– Venäjänkielisten osuus koko väestöstä suurin seuraavissa kunnissa: Virolahti (4,9%), Kotka (4,8%), Imatra (4,1 %), Miehikkälä (4,1%), Lappeenranta (4,1 %), Tohmajärvi (4%), Hamina (3,9%), Kitee (3,7%), Vantaa (3,3%).

– Suomen venäjänkielisestä väestöstä 47,4 prosenttia asuu Uudellamaalla, heistä 31 307 henkilöä asuu pääkaupunkiseudulla.

– Venäjänkielisten määrä lisääntyy vuosittain noin 3 000 henkilöllä.

– Vuonna 2016 ennätysmäärä – liki 800 – venäjänkielistä muutti Suomesta pois, heistä noin puolet Venäjälle ja puolet muihin maihin. Vuonna 2015 pois muuttaneiden määrä oli yhteensä noin 500 ja 2014 noin 550.

– Täysin venäjänkielisiä pariskuntia on noin 11 200, venäjänkielisiä yhden vanhemman perheitä on 4 300.

– 8 600 perheessä mies on suomenkielinen ja vaimo venäjänkielinen, 1 700 perheessä vaimo on suomenkielinen ja mies venäjänkielinen.

Lähteet: Suomen venäjänkieliset: tässä ja nyt; Tilastokeskus