Kotimaa

Pitkän linjan Karhu-ryhmäläinen opettaa nyt poliiseja hallitsemaan mielensä –”Välillä tilanteet ovat sellaisia, kuin olisi astunut kauhuelokuvaan”

Julkaistu:

Harri Gustafsberg oli yli 20 vuotta kovissa paikoissa poliisin erikoisjoukoissa Karhu-ryhmässä. Nyt hän kehittää poliisin henkistä kykyä toimia etenkin aseenkäyttötilanteissa.
Entinen Karhu-ryhmän poliisi Harri Gustafsberg, 50, muistaa yhä veren hajun ja näyn veriroiskeisessa asunnossa. Miehet, joiden elämät olivat päättyneet silmittömiin puukoniskuihin ja naisen, jonka katseessa loimotti hullun kiilto.

Lukuisia kertoja uransa varrella Gustafsbergilla oli vastassaan katse, joka kertoi mielen suistumisesta raiteiltaan, humalasta, huumeista, pahuudesta, valmiudesta väkivaltaan. Väkivallan tekijä näki Gustafsbergista kypärän ja kommandopipon alta vain silmät ja suun ja Malinois-koiran valmiina toimimaan käskystä.

Vastassa oli aseita, ampuma-aseista kirveisiin, veitsiin ja vesureihin. Ensimmäiset luodit saattoivat tulla oven läpi.

– Kohti on ammuttu useita kertoja ja tulitettu poliisiautoa. Siinä tilanteessa ei ajattele kuolemaa vaan toimii annetun tehtävän mukaisesti. Vasta jälkeenpäin katsoo, mihin luodit ovat osuneet. Silloin tajuaa, miten lähellä kuolemaa on ollut, Gustafsberg kertoo tamperelaisessa kahvilassa.


Gustafsberg toimi Karhu-ryhmässä yli 20 vuotta, joista viimeiset vuodet operatiivisena johtajana. Karhu-ryhmä, poliisin valmiusyksikkö, on olemassa mennäkseen pahoihin paikkoihin, joissa ihmishenget ovat vaarassa ja tekijä yhä vaarallinen ja aseistettu. Se on myös muita poliiseja paremmin varusteltu, on mm. panssaroituja ajoneuvoja, tarkka-ampujia ja tarvittaessa käytössä helikopterit. Se on koulutettu toimimaan maalla, merellä ja ilmassa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Välillä tilanteet olivat sellaisia kuin olisit astunut kauhuelokuvan sisään. Ihmisiä on tapettu, pidetty panttivankeina, isä on saattanut tappaa koko perheensä. Sitä elämän raadollisuutta, jonka Karhu-ryhmä kohtaa, on vaikea edes sanoiksi pukea.

Pahimmin verkkokalvoille paloi lasten hätä kodeissa, joissa isä saattoi pitää äitiä ja lasta panttivankeina.

– Se todellisuus, jossa osa lapsista joutuu elämään, on todella karu.

 

Jos et hallitse stressipiikkiä, teet huonon päätöksen, joka on pahimmassa tapauksessa mitattavissa konkreettisesti vaikka luodinrei’illä. Ero on huima, jos henkistä suorituskykyä on treenattu.”

Pahoissa tilanteissa poliisi toimii, vaikka silmille tallentuisi millaista kurjuutta tahansa.

– Kovassa tilanteessa empatialle ei voi antaa valtaa. Se ei tarkoita, että olisi kylmä, ettei tuntisi koskaan mitään. Poliisin on hoidettava ne tilanteet, turvattava henki ja terveys, oma, muiden poliisien, uhrien ja sivullisten, ja otettava tekijä kiinni, tehtävä tekijä vaarattomaksi. Ne ovat ääritilanteita, joissa poliisin on tehtävä päätökset nopeasti. Joskus se voi merkitä sitä, että hyökkääjää joudutaan ampumaan, jotta hyökkäys loppuisi. Niissä tilanteissa tarvitaan fyysistä suorituskykyä, voimankäyttövälineitä ja mielen hallintaa. Päätöksen tekeminen aseen käyttämisestä on vaikea ja sen päätöksen voi joutua tekemään yhdessä ohikiitävässä hetkessä, Gustafsberg sanoo.

Hänellä on raamit yhä kohdillaan, vaikka hän jätti Karhu-ryhmän taakseen elokuussa 2014. Jo Karhu-ryhmässä hän alkoi kehittää poliisin paineensietokykyä ja stressin hallintaa, henkistä suorituskykyä.

– Ei mikään työ, arvo, asema tai omaisuus suojaa kehon paniikkireaktiolta. Ei siltä ole suojassa edes Karhu-ryhmän poliisi. Henkistä suorituskykyä voi harjoittelemalla parantaa. On hämmästyttävää, miten vaikeista tilanteista ihminen voi selvitä ja kuinka paljon ihmisessä on resursseja.


Helmikuun 23. päivä hänen väitöskirjansa Aiheuttaako poliisin paniikki oikeudetonta aseenkäyttöä?: Resilenssin vahvistaminen harjoittelun avulla tarkastetaan Tampereen yliopistossa. Väitöskirja on osa kansainvälistä hanketta ja lähti käyntiin Toronton yliopiston toiveesta.

– Poliisin paniikki aiheuttaa oikeudetonta aseenkäyttöä, ei kuitenkaan Suomessa, mutta maailmalla, varsinkin Pohjois-Amerikassa. Poliisi voi panikoituessaan ampua ihmisen tilanteessa, jossa ei missään tapauksessa saisi ampua. Näitä uutisia tulee maailmalta jatkuvasti, Gustafsberg sanoo.

Karhu-ryhmässä fyysisen suorituskyvyn pitää olla kova ja korvien välin kunnossa. Se ei ole rambojen erikoisjoukko vaan poliisien, joilla on malttia odottaa tarvittaessa tuntitolkulla ja toimia muutamassa minuutissa.

– Kaikki Karhu-ryhmän poliisit, jotka tunnen, ovat rauhallisia. Mutta ei sinne alalauteilla saunojia oteta, Gustafsberg sanoo ja upottaa tumman katseen.

Äärimmäisen stressaaviin tilanteisiin Gustafsberg vei myös kaksi poliiseista koostunutta tutkimusryhmäänsä. Toinen ryhmä oli saanut hengitys-, keskittymiskyky- ja mielikuvavalmennusta ennen tilanteita. Toinen kohtasi ne kylmiltään.


Ryhmille rakennettiin todellisuutta vastaavat ääritilanteet.

– Rakensimme psykologisia trillereitä. Oli asunto, jossa poliisit kuulivat kaksi laukausta ja samassa nurkan takaa ilmestyi mies jotain kädessään. Mitä siinä tilanteessa tekee, ampuuko vai onko ampumatta, kun mies nostaa jakoavaimen? Tutkimustulokset osoittivat, että ryhmä, joka ei ollut saanut etukäteisharjoittelua mielen hallinnasta, ampui herkemmin kuin valmennettu ryhmä. Mieti vastaavaa tositilannetta. Se nurkan takaa tullut oli talonmies, jolla oli jakoavain käsissään. Osa ryhmästä, joka ei ollut saanut valmennusta, oli ihan varma, että miehen kädessä oli ase. Näin meidän mieli voi toimia, jos emme sitä harjoita, Gustafsberg kertoo.

– Jos et hallitse stressipiikkiä, teet huonon päätöksen, joka on pahimmassa tapauksessa mitattavissa konkreettisesti vaikka luodinrei’illä. Ero on huima, jos henkistä suorituskykyä on treenattu.

– Kyse on ihan samasta asiasta kuin fyysisessä treenaamisessa. Jos penkkipunnerruksessa laitetaan sata kiloa tankoon, se tyyppi, joka on treenannut, tekee ne kymmenen toistoa. Treenaamattomalla tanko räsähtää rinnalle. Ihan samasta asiasta on kyse mielen hallinnasta.


Hän tietää, mistä puhuu, sillä hän itse menetti yhdellä Karhu-ryhmän keikalla uransa alussa hetkellisesti näön toisesta silmästään, koska stressi oli liian voimakas. Jos stressi puskee rinnasta ulos korkeina sykkeinä, verenpaineet kohisevat korvissa, adrenaliini ja kortisoli paukkuvat kehossa, voi tulla aistivääristymiä, virhehavaintoja.

– Poliisin työssä mielen hallinta on äärimmäisen tärkeää, koska poliisi tekee päätöksiä, joista on kiinni ihmisen elämä. Nämä tutkitut menetelmät on kokeiltu äärivaikeissa tilanteissa ja ne toimivat. Samaa menetelmää voidaan käyttää missä tahansa asiassa, joka kuormittaa ihmistä. Liian stressaantunut esimies voi tehdä huonon päätöksen, joka koskee tuhatta ihmistä.

– Ulospäin me emme välttämättä näe, kenellä on vaikeaa. Kehon kielen ja mikroilmeiden tulkitseminen on mielestäni huuhaata. Jos se olisi niin helppoa, niin ei kai meillä olisi niin paljon ongelmia työyhteisössä, Gustafsberg huomauttaa.

Miten sitten mieltä voi hallita?

– Fysiologisesti, kognitiivisesti ja emotionaalisesti. Syvähengitysharjoituksella rauhoitetaan autonomista hermostoa. Sitten harjoitellaan huomiota ja tarkkaavaisuutta, tehtävästä riippuen fokus voi olla laaja tai hyvin suppea. Visualisointiharjoituksissa tuleva tapahtuma käydään läpi ennalta ja jälkeenpäin tapahtuma ja kehon reagointi käydään läpi.

– Mielen voi ohjelmoida uudelleen. Kyse on monivaiheisesta prosessista, ei yhden tai kahden kikan vinkkipalstasta. Harjoittelulla luodaan malli, jota käytetään kovissa tilanteissa. Sillä sekunnilla, kun tapahtuu ja pitää toimia, ei ole enää aikaa harjoitella. Toimintamallin pitää tulla silloin selkäytimestä.


Gustafsberg sanoo, että empiiriset kokeet ovat osoittaneet mallin toimivan niin Suomessa, Kanadassa kuin Yhdysvalloissa.

– Mittasimme kehon muutokset, arvioimme päätökset ja tietoisuuden tason ääritilanteissa. Samaa mallia voi soveltaa myös ihan tavallisen ihmisen kuormittaviin tilanteisiin niin, ettei kenenkään tarvitse punastella jännittävissä tilanteissa tai mokailla ja kokea häpeän tunteita jälkeenpäin.

Pumpulihiutaleita sataa hiljalleen valaisten Tampereen iltahämyä. Kavala maailma tuntuu olevan kaukana kahvilan lämmöstä ja ihmisten iloisesta puheensorinasta. Se on hivuttautunut kuitenkin lähemmäksi. Elokuussa suomalaiset järkyttyivät Turun puukkoiskusta.

– Me joudumme varautumaan uusiin ilmiöihin, terrorismiin ja iskuihin pehmeisiin kohteisiin. Niissä tilanteissa tarvitaan yhä enemmän myös henkistä iskukykyä. Suomessa poliisin aseen käyttäminen on harvinaista, mutta tulevaisuudessakin poliisi joutuu käyttämään asetta. Suomessa on ensimmäisenä maailmassa otettu poliisin peruskoulutukseen myös henkinen valmennus ja se on meidän etu.


Työelämä kysyy myös yhä enemmän henkistä suorituskykyä, epävarmuuden ja paineen sietämistä.

Onko suutarin lapsella kenkiä? Miten kovissa paikoissa ollut ja nyt kovista paikoista selviämiseen valmentava Harri Gustafsberg selviytyy itse stressipiikeistä?

Lyhyen ajan sisään hän on heittäytynyt valtion virkamiehestä yrittäjäksi, kirjoittanut kaksi kirjaa ja tehnyt väitöskirjan ja valmentanut ja luennoinut kaiken ohessa.

– Jos tuntuu siltä, että kuormaa alkaa olla liikaa, hengitän vähän aikaa ja siirrän tunnelmaa muualle ja jatkan matkaa. En stressaa enää. Joskus on ollut kiire, kun on pitänyt pelastaa ihmisen henki, nyt ei ole kiire enää.

Vahva selkä loittonee. Vastaan tulevat ihmiset jäävät päätä lyhyemmiksi. Vasta sataneeseen lumeen jäävät maihareiden jäljet. Ne ovat isot.

Harri Gustafsberg

Ikä: 50

Ammatti: Valmentaja, entinen Karhu-ryhmän kouluttaja ja operatiivinen johtaja. Tutkimushankkeita valtioneuvoston, Tampereen yliopiston, Toronton ja Poliisiammattikorkeakoulun kanssa. Valmentaa ja luennoi varsinkin yritysmaailmassa. Kirjoittanut teokset Tilannetaju (2017, yhdessä työpsykologian tohtorin Helena Åhmanin kanssa) ja Mielen valmentamisella optimaaliseen suoritukseen (2014).

Perhe: Aiemmin naimisissa fitnessyrittäjä Jutta Gustafsbergin kanssa; adoptoinut tämän pojan, joka on nyt 14 vuotta.

Plus: Käy juoksemassa, salilla, uimassa, vapaasukeltamassa ja avannossa. Soittelee (kitara, huuliharppu; laji juurimusiikki). Laulanut bluesyhtye Harry & Bluustereissa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      PowerParkin työntekijä kävi käsiksi luokkaretkellä olleeseen lapseen – huvipuisto purki työsuhteen välittömästi

    2. 2

      Vapaat naiset kertovat kaunistelematta, millaista on sinkkuseksi

    3. 3

      Peltipoliisi ehti olla tietyömaan vieressä alle viisi päivää – kamera välähtänyt jo 1 930 kertaa

    4. 4

      Jori löysi Sastamalan metsästä outoja karvaisia sukkahousuansoja

    5. 5

      Noora ihmetteli yhtäkkiä ilmestyneitä punaisia näppylöitä – lääkäri tunnisti yleisen vaivan heti

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Suvin postiluukusta kolahti tyly heippalappu: ”WC:n hanaa ei saa käyttää kello 21–08”

    2. 2

      Maailmankuulu aikuisviihdetähti bongattiin helsinkiläiskahvilassa – aikoo peuhata Suomen tunnetuimman pornokeisarin kanssa: mukana kaksoissisko

    3. 3

      Arvuutteleva kuulutus sai suut hymyyn Helsingin metrossa – kuljettaja nolasi matkustajan tarkoituksella

    4. 4

      12 puhelinta pudotettiin puulle ja betoniin – yksi oli ylitse muiden

    5. 5

      Sipoossa kaupataan taloa, joka on kuin suoraan suuresta maailmasta: ”Omistaja halusi rakentaa jotain hulppeaa”

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Intiimit keskustelut häähumusta julki: kuningatar ojensi tomerasti prinssi Philipiä – Meghanin ”lipsautus” pöyristyttää somessa

    2. 2

      Morsiamen äidin pöyristyttävä käytös järkytti hääväkeä: ”En ole eläessäni hävennyt niin paljon”

    3. 3

      Entinen Playboy-malli päätyi järkyttävään tekoon: hyppäsi pilvenpiirtäjästä pienen poikansa kanssa

    4. 4

      Meghanin elämä mullistuu täysin häiden jälkeen – nämä kaikki arkiset asiat ovat häneltä nyt jatkossa kiellettyjä

    5. 5

      Heikki, 61, jätti puhelimensa autoon – näytölle ilmestyi Suomessa harvinainen varoitus

    6. Näytä lisää