Kotimaa

Suomen venäjänkieliset kansalaisjärjestöt kartoitettiin – epäluulo heräsi: ”Ettehän ole Supon tai Venäjän lähettämiä?”

Julkaistu:

Suomessa toimii yli sata venäjänkielistä yhdistystä, joiden luottamuksen voittaminen osoittautui haasteelliseksi Cultura-säätiön tekemässä järjestökyselyssä.
Mitä kuuluu Suomessa asuville venäjänkielisille? Entä millaisia venäjänkielisiä kansalaisjärjestöjä Suomesta löytyy ja miten ne toimivat?

Tähän kaikkeen yrittää etsiä vastausta Cultura-säätiön keskiviikkona julkaisema selvitys Suomen venäjänkieliset: tässä ja nyt.

Mukana on laaja kyselytutkimus, jossa kartoitettiin Suomessa toimivia venäjänkielisiä kansalaisjärjestöjä. Tarkoituksena oli selvittää muun muassa, voitaisiinko järjestöjä käyttää nykyistä paremmin avuksi venäjänkielisten maahanmuuttajien kotouttamisessa.

Cultura-säätiön hankejohtaja Eilina Gusatinsky on tyytyväinen kyselyyn, vaikka aivan yksinkertaista sen tekeminen ei ollut. Haastattelut teki pietarilaissyntyinen Marina Rinas, jolla on työkokemusta useista venäjänkielisistä järjestöistä Suomessa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Jotkut järjestöt haastattelivat ensin Marinan tarkasti, ennen kuin suostuivat vastaamaan. Häneltä kysyttiin, että ettehän ihan varmasti ole Supon tai Venäjän lähettämä, Gusatinsky kertoo.

– Jos kyselyn olisi tehnyt joku aivan ulkopuolinen ihminen, luottamuksen saaminen olisi ollut varmasti todella vaikeaa.

Epäluulo kertoo paljon siitä kiristyneestä poliittisesta tilanteesta, jossa Suomen venäjänkieliset ovat joutuneet elämään viimeistään keväästä 2014 lähtien. Venäjä valtasi tuolloin Krimin niemimaan Ukrainalta ja lännessä Venäjä alettiin nähdä jopa sotilaallisena uhkana.

Toisaalta samaan aikaan myös Venäjän sisällä on kiristetty maan omien kansalaisten valvontaa. Venäjällä toimivia kansalaisjärjestöjä leimataan herkästi ulkomaalaisiksi agenteiksi, ja ulkomailla asuvilta Venäjän kansalaisilta vaaditaan tarkempia ilmoituksia kaikista ulkomaansidonnaisuuksistaan.

Tätä taustaa vasten ei siis olisi ihme, vaikka kysely olisi herättänyt epäilyjä jopa siitä, että Suomi suunnittelisi jonkinlaisia rajoitustoimia venäjänkielisille järjestöille. Gusatinskyn mukaan Cultura-säätiön tavoite on kuitenkin aivan päinvastainen.

– Me haluaisimme kytkeä venäjänkieliset järjestöt mukaan rakentamaan yhteistä tulevaisuutta meidän lapsillemme. Ei se ole keneltäkään pois, eikä se vaadi mistään luopumista, Gusatinsky sanoo.

– Esimerkiksi Suomen nykyisessä kaksoiskansalaisuuskeskustelussa on se vaara, että taustaltaan venäjänkielisille nuorille syntyy ajatus, että he eivät ole koskaan tarpeeksi suomalaisia tai että he ovat aina jollain tavalla epäluotettavia, hän varoittaa.

Toisaalta Suomessa asuvilla venäläisillä on vaara saada vääristynyt maailmankuva, mikäli he seuraavat vain Venäjän televisiota eivätkä ole aidossa yhteydessä sen paremmin suomalaiseen kuin venäläiseenkään arkielämään.

– Saattaa käydä kuten 1970-luvulla kävi joillekin Neuvostoliiton ulkopuolella asuneille. Heidän mielikuvansa Neuvostoliiton elämästä oli paljon parempi kuin neuvostokansalaisilla itsellään, Gusatinsky vertaa.

Kyselyistä 145 lähetettiin venäjänkielisille järjestöille, 23 venäjänkielisille asiantuntijoille ja kolme venäjänkielisille päiväkodeille. Vastauksia saatiin yhteensä 57.

87 järjestöä tai asiantuntijaa ei reagoinut kyselyyn tai heitä ei tavoitettu lainkaan. Kuusi järjestöä kieltäytyi vastaamasta ja 19 lupasi vastata, mutta ei lopulta vastannutkaan. Kaksi järjestöä ilmoitti toimintansa loppuneen.

Gusatinskyn mukaan moni järjestö on saattanut lopettaa toimintansa eikä vastaamattomuus kerro myöskään suoraan esimerkiksi epäluuloista Suomen viranomaisia kohtaan.

– Jotkut järjestöt kieltäytyivät vastaamasta sillä perusteella, että heillä on kaikki hyvin. He sanoivat, että heillä toimii yhteistyö Suomen viranomaisten kanssa, mutta he eivät halua jakaa tietoa itsestään tässä kyselyssä.

Vaikenemishalua saattaa tässä tapauksessa selittää siis pikemminkin halu välttyä Venäjän ylenmääräiseltä huomiolta.

Venäjän viranomaiset ovat viime aikoina pyrkineet ulottamaan ”maanmiespolitiikkansa” myös ulkomailla toimiviin venäläisiin kansalaisjärjestöihin. Suomessa tätä roolia hoitaa Suomen venäläisten maanmiesten koordinaationeuvosto (OSORS; rekisteröitynyt nimellä Suomen venäläisten etujärjestö), jonka kanssa esimerkiksi Suomen venäjänkielisten yhdistysten liitto Faro on allekirjoittanut vastikään yhteistyösopimuksen.

Osa Suomen venäjänkielisistä järjestöistä on avoimen Kremlin-mielisiä, kuten esimerkiksi Paavo Väyryselle presidentinvaaleissa tukea antanut Rufi-järjestö. Vastaavasti osa Suomen venäjänkielisistä vierastaa jopa omia järjestöjään juuri siksi, että he eivät haluaisi joutua minkäänlaisen Venäjän kontrollin alle.

Kyselyssä tulikin esille venäjänkielisen väestön jakaantuminen niihin, jotka katsovat Venäjän suuntaan ja niihin, jotka katsovat Suomen suuntaan.

– Törmäsimme siihen, että osa Suomessa asuvista venäjänkielisistä elää lähes yksinomaan venäjänkielisten joukossa. He eivät opiskele suomen kieltä eikä heillä ole kontaktia kantaväestöön… Huomasimme myös, että suomalaiseen yhteiskuntaan hyvin kotoutuneet venäjänkieliset suhtautuvat varovaisesti venäjänkielisiin järjestöihin, selvityksessä sanotaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Cultura-säätiö perustettiin 2013 edistämään Suomessa asuvien venäjänkielisten kotoutumista. Linkki tuoreeseen selvitykseen on tässä.
Näitä luetaan!
  • Juuri nyt
  • Päivä
  • Viikko
  1. 1

    PowerParkin työntekijä kävi käsiksi luokkaretkellä olleeseen lapseen – huvipuisto purki työsuhteen välittömästi

  2. 2

    Vapaat naiset kertovat kaunistelematta, millaista on sinkkuseksi

  3. 3

    Jori löysi Sastamalan metsästä outoja karvaisia sukkahousuansoja

  4. 4

    Noora ihmetteli yhtäkkiä ilmestyneitä punaisia näppylöitä – lääkäri tunnisti yleisen vaivan heti

  5. 5

    Haluatko miljonääriksi? -kausi huipentuu jättivoittoon – Riina, 31, saa yleisön haukkomaan henkeä: ”Uskomatonta!”

  6. Näytä lisää
  1. 1

    Suvin postiluukusta kolahti tyly heippalappu: ”WC:n hanaa ei saa käyttää kello 21–08”

  2. 2

    Maailmankuulu aikuisviihdetähti bongattiin helsinkiläiskahvilassa – aikoo peuhata Suomen tunnetuimman pornokeisarin kanssa: mukana kaksoissisko

  3. 3

    Arvuutteleva kuulutus sai suut hymyyn Helsingin metrossa – kuljettaja nolasi matkustajan tarkoituksella

  4. 4

    12 puhelinta pudotettiin puulle ja betoniin – yksi oli ylitse muiden

  5. 5

    Sipoossa kaupataan taloa, joka on kuin suoraan suuresta maailmasta: ”Omistaja halusi rakentaa jotain hulppeaa”

  6. Näytä lisää
  1. 1

    Intiimit keskustelut häähumusta julki: kuningatar ojensi tomerasti prinssi Philipiä – Meghanin ”lipsautus” pöyristyttää somessa

  2. 2

    Morsiamen äidin pöyristyttävä käytös järkytti hääväkeä: ”En ole eläessäni hävennyt niin paljon”

  3. 3

    Entinen Playboy-malli päätyi järkyttävään tekoon: hyppäsi pilvenpiirtäjästä pienen poikansa kanssa

  4. 4

    Meghanin elämä mullistuu täysin häiden jälkeen – nämä kaikki arkiset asiat ovat häneltä nyt jatkossa kiellettyjä

  5. 5

    Heikki, 61, jätti puhelimensa autoon – näytölle ilmestyi Suomessa harvinainen varoitus

  6. Näytä lisää