Kotimaa

Hätäkeskuspuhelu: HS:n toimittaja kertoi hätäkeskukselle vasaroineensa konettaan – ”Tässä on tällainen lähdesuojatapaus”

Julkaistu:

Oikeuskäsittely
Helsingin käräjäoikeudessa puitiin tiistaina Helsingin Sanomien toimittajan Laura Halmisen kotiin joulukuussa tehdyn kotietsinnän laillisuutta.
Kotietsintään ja toimittajan laitteiden takavarikoimiseen johtava tapahtumasarja sai alkunsa hätäkeskussoitosta.

Halminen oli tapauksen tutkinnanjohtajan, rikostarkastaja Janne Järvisen mukaan soittanut 17. joulukuuta hätäkeskukseen ja ilmoittanut, että hänen asuintalossaan savuaa. Toimittaja oli ennen hätäkeskuspuhelua vasaroinut tietokonettaan asuintalon kellarissa.

Oikeudessa luettiin litteroitu hätäkeskusnauhoite, jonka mukaan toimittaja oli kertonut hätäkeskuspuhelun aikana olevansa toinen Helsingin Sanomien päivää aiemmin julkaiseman Viestikoekeskusjutun toimittajista. Toimittaja oli myös ilmoittanut puhelun aikana syyksi vasaroinnille sen, että ”tässä on tällainen lähdesuojatapaus kyseessä”.

Kiireellinen kotietsintä

Paikalle Halmisen asuintaloon saapunut poliisipartio ilmoitti tiedot eteenpäin Helsingin poliisissa, josta soitettiin Järviselle. HS:n salaisiin asiakirjoihin pohjautuvasta Viestikoekeskusuutisoinnista oli aloitettu esitutkinta päivää aiemmin. Järvinen ilmoitti oikeudessa, että paikan päällä ollut poliisi on kuulusteluissa kertonut Halmisen sanoneen, että moukaroidulla koneella on Viestikoekeskusjuttuun liittyvää aineistoa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Kun sain päivystävältä komisariolta alkutiedot asiasta, tein ratkaisut takavarikoinnista. Määräsin tietokoneet takavarikoitavaksi, Järvinen kertoi toimittajan kotiin vielä samana iltana tehdystä kiireellisestä kotietsinnästä ja takavarikoista.

– Tutkinnanjohtajan näkökulmasta erityisempää kiiretilannetta ei voi olla käsillä kuin tämänkaltaisen epäillyn rikoksen todisteiden hävittämistilanne. Koska oli kiire ja välttämätön tilanne, pakkokeinolaissa on säädökset, milloin tutkinnanjohtaja voi määrätä erityisen kotietsinnän.

Tutkinnanjohtaja soitti kiireisesti asianajajalle, joka suostui kotietsinnän etsintävaltuutetuksi.

Puolustus: Takavarikot rauenneet

Halmiselta takavarikoitiin kaikkiaan 19 esinettä. Niiden joukossa oli muun muassa tietokone, puhelimia, iPad ja useita muistitikkuja.

Oikeudessa puitiin sitä, oliko takavarikoinnissa menetelty laillisesti. Toimittajan asianajaja Kai Kotiranta sanoi, että koska kotiin tehtiin erityinen kotietsintä ja takavarikoidut esineet laitettiin sinettipusseihin eli sinetöitiin, takavarikoiden laillisuus olisi pitänyt saattaa kolmen päivän sisällä oikeuden ratkaistavaksi. Poliisi ei kuitenkaan vienyt takavarikkokäsittelyä tuomioistuimeen.

– Kun tutkinnanjohtaja ei ole näin tehnyt, nämä takavarikot ovat rauenneet, Kotiranta katsoo.

Tutkinnanjohtajan tulkinnan mukaan sinetöintipusseissa oli vain sinetöintiominaisuus, mutta takavarikoituja tavaroille ei tehty pakkokeinolain mukaisia sinetöintejä. Koska takavarikoituihin laitteisiin ei ole voitu vielä suorittaa teknistä laite-etsintää, ne voidaan tutkinnanjohtajan käsityksen mukaan pitää takavarikoituina.

KRP:n toinen tutkinnanjohtaja Markku Ranta-aho sanoi, että Halmiselta takavarikoidut esineet ovat yhä sinetöityinä eikä niitä ole tutkittu, sillä KRP odottaa oikeuden päätöstä.

KRP halusi oikeuskäsittelyn salaisena

Puolustuksen mukaan poliisin kotietsinnän ja takavarikoiden tarkoituksena oli murtaa toimittajan lähdesuoja Viestikoekeskustapauksessa. Lisäksi puolustus vetosi toimittajan erityisen lähdesuojaan, jonka mukaan takavarikoituihin kohteisiin olisi kohdistunut takavarikoimiskielto.

Puolustuksen mukaan takavarikot tehtiin sen takia, että kyseessä oli Puolustusvoimista salaista tietoa julkaisseen HS:n artikkelin toinen kirjoittaja. Järvinen oli oikeudessa asiasta toista mieltä.

– Takavarikko on tehty, kun on ollut syytä olettaa, että [takavarikon kohteena olevia esineitä tai niiden sisältämiä tietoja] voidaan käyttää todisteena rikosasiassa.

Järvinen piti myös perusteettomana väitettä, jonka mukaan viranomainen olisi halunnut murtaa toimittajan lähdesuojan.

Oikeuskäsittely käytiin pääosin julkisesti, vaikka KRP vastusti käsittelyn julkisuutta vetoamalla tutkinnan keskeneräisyyteen. Osa asiakirjamateriaalista, kuten tutkintailmoitusnumerot salattiin.

Oikeus antaa tuomionsa viimeistään 27. helmikuuta.

Ilta-Sanomat ja Helsingin sanomat kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.