Kotimaa

Lähes joka neljäs suomalainen kokenut seksuaalista häirintää työssä – häirintä yhteydessä ikään, sukupuoleen ja asemaan

Julkaistu:

Alle 25-vuotiaista naisista häirintää on kahden viime vuoden aikana kokenut työssään joka neljäs.
Yhteensä 23 prosenttia, eli lähes joka neljäs työikäinen suomalainen on joskus kokenut työssään seksuaalista häirintää.

Viimeisten kahden vuoden aikana seksuaalista häirintää työssään ilmoittaa kokeneensa peräti seitsemän prosenttia työikäisistä.

Asia selviää Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Taloustutkimuksella teettämästä seksuaalista häirintää työelämässä koskevasta kyselystä.

Taloustutkimuksen kysely vahvistaa, että naiset kokevat Suomessa häirintää työssään huomattavasti miehiä enemmän.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kun naisista seksuaalisen häirinnän kohteeksi kertoi joutuneensa 38 prosenttia kyselyyn vastanneista, oli miehillä vastaava luku vain yhdeksän prosenttia.

Viimeisten kahden vuoden aikana naisista seksuaalisesta häirinnästä on kärsinyt 12 prosenttia, miehistä vain kaksi prosenttia.

Sukupuoli, ikä ja asema vaikuttavat

Naisten häirintätapaukset ovat myös selkeästi yhteydessä henkilön ikään. Alle 25-vuotiaista naisista häirintää on kahden viime vuoden aikana kokenut joka neljäs, kun yli 60-vuotiailla naisilla vastaava luku oli kuusi prosenttia.

Paitsi sukupuoli ja ikä, häirintään vaikuttaa myös henkilön asema. Tutkimuksen mukaan työntekijät kokevatkin häirintää selvästi useammin verrattuna toimihenkilöihin ja esimiehiin.

Naisten kohdalla esimiesasemakaan ei kuitenkaan täysin suojele häirinnältä. Esimiehenä työskentelevät naiset kertoivat häirintäkokemuksista jopa kuusi kertaa useammin (12 prosenttia) kuin työntekijäasemassa olevat miehet (2 prosenttia).

Myös työpaikalla vaikuttaa olevan jonkin verran vaikutusta. Tutkimuksen mukaan kolmannella sektorilla kohdataan häirintää hieman useammin kuin yksityisellä sektorilla ja valtiolla. Toiseksi yleisintä häirintä on kunnissa.

Kun tutkimukseen osallistuneilta kysyttiin, kuka seksuaaliseen häirintään oli syyllistynyt, oli vastaus kuudessakymmenessä prosentissa tapauksia asiakas.

Työkaverin häirintään syyllistyneeksi ilmoitti 36 prosenttia vastanneista, esimiehen 16 prosenttia.

Häirinnästä ilmoitetaan eteenpäin harvoin

EK:n teettämästä tutkimuksesta selviää myös, että yleisyydestään huolimatta häirinnästä ilmoitetaan eteenpäin vain harvoin.

Peräti 58 prosenttia viimeisen kahden vuoden aikana häirinnästä kärsineistä kertoi, ettei ole ilmoittanut asiasta kenellekään. Lähimmälle esimiehellekin häirinnästä ilmoitettiin vain joka neljännen tapauksen kohdalla.

Yleisin syy ilmoittamatta jättämiseen on vastausten perusteella pelko siitä, ettei tapausta otettaisi vakavasti. Myös pelko siitä, että kertomisesta seuraisi itselle hankaluuksia sai häirinnän kohteet vaikenemaan.

Muita syitä vaikenemiselle oli se, että uhri häpesi tapahtunutta tai ei pitänyt sitä vakavana.

Taloustutkimuksen kyselyyn vastasi tammikuun puolivälin paikkeilla yhteensä 2128 18–64 -vuotiasta työikäistä. Tutkimuksen virhemarginaali on noin ±2 prosenttiyksikköä.

Seksuaalinen häirintä määriteltiin tutkimuksessa sanalliseksi, sanattomaksi tai fyysiseksi, luonteeltaan seksuaaliseksi ei-toivotuksi käytökseksi, joka loukkaa ihmisen henkistä tai fyysistä koskemattomuutta ja luo uhkaavaa, vihamielistä, halventavaa, nöyryyttävää tai ahdistavaa ilmapiiriä.