Kotimaa

Museojohtaja kohutusta Gallen-Kallelan maalauksesta: Aino-teosta on ymmärretty väärin

Julkaistu:

Museojohtaja Markku Valkosen mukaan Kalevalaan perustuva Aino-triptyykki on ymmärretty väärin.
Espoon modernin taiteen museon entisen museojohtajan, tietokirjailija Markku Valkosen mukaan Akseli Gallen-Kallelan Aino-teosta on ymmärretty väärin.

Teoksen poistamista on vaadittu seinältä aika ajoin, ja asia nousi jälleen keskusteluun metoo-kampanjan myötä, kun monet erityisesti alastomuutta käsittelevät teokset ovat joutuneet tarkastelun alle.

Valkosen mukaan teos perustuu nimenomaan Lönnrotin itsenäisiin runoihin, ei niinkään kansanlauluihin, joita Lönnrot keräsi. Epäilemättä Lönnrot halusi saada runoihinsa kreikkalaisen tragedian tuntua. Valkosen mukaan tällaisen kansallisteoksen ymmärtämisessä taustan tunteminen voi olla tarpeen.

– Jos taustaa ei yksityiskohtaisesti tunne, voi syntyä monenlaisia käsityksiä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kalevalaan perustuvassa teoksessa nuori Aino on luvattu puolisoksi iäkkäälle Väinämöiselle. Ajatuksesta kauhistunut Aino valitsee kuitenkin kuoleman avioliiton sijaan. Triptyykin ensimmäinen versio on vuodelta 1889. Gallen-Kallela maalasi sen Pariisissa, mutta ei ollut siihen tyytyväinen. Toinen versio, Ateneumissa esillä oleva triptyykki on vuodelta 1891.

Väinämöisen kosioyritystä pidetään Valkosen mukaan pikemminkin naurettavana. Teoksen sanoma nojaa siihen, kuinka vanhempi yrittää päättää nuoren neidon aviopuolison.

– Jos lukee Kalevalan tekstiä, niin huomaa, kuinka siellä pilkataan Väinämöistä. Hän, joka varsinaisesti on painostamassa Ainoa Väinämöiselle vaimoksi, on Ainon äiti. Äiti näkee avioliitossa mahdollisuuden sosiaaliseen nousuun ja varakkuuteen. Tätä painostusta Aino ei kestä, Valkonen sanoo.


Ateneumin museonjohtaja Susanna Pettersson sanoi Ilta-Sanomille tiistaina, että myös epämukavat aiheet kuuluvat museoiden seinille. Valkonen on samoilla linjoilla Petterssonin kanssa.

– Diktatuureissa sensuroidaan taidetta. Neuvostoliiton tai natsi-Saksan historiassa molemmat valtiot pyrkivät korvaamaan epäsuotuisat teokset, jotka eivät sopineet ideologiaan eivätkä ylistäneet vallitsevaa valtaa. Ne siirrettiin syrjään. Se mikä ei sopinut vallan kaavaan, eikä ollut sen ylistystä, joutuivat epäluulon alaiseksi, Valkonen sanoo.


Mistä triptyykissä on kyse?

Kolmeosaisen maalauksen, triptyykin, oikeanpuoleisessa teoksessa Väinämöinen kuvataan reppanaksi ja vanhaksi mieheksi, joka kuvittelee itsestään maineensa vuoksi liikoja. Väinämöinen antaa helmet ja kosii Ainoa, mutta Ainoa ei vanha mies kiinnosta. Hän riistää helmet kaulastaan ja heittää ne pois.

Vasemman puoleisessa maalauksessa on kuvattu kohtaus, jossa Vellamon neidot houkuttelevat Ainon veteen.

Keskuspaneeli puolestaan kuvaa hetkeä, jolloin Väinämöinen nappaa kalan, jota hän ei tunnista. Kalevalan riimein: ”Onp´ tuo kala kalanen, kun en tuota tunnekana!”

– Kala hyppää takaisin veteen, osoittautuu Ainoksi ja pilkkaa: ”Ohoh, sinua ukko utra, vähämieli Väinämöinen, kun et tuntenut piteä, Vellamon vetistä neittä, Ahon lasta ainokaista”, Markku Valkonen selventää.

Väinämöinen ei siis varsinaisesti ahdistelekaan Ainoa, vaan yrittää saada kiinni kalan, joka taianomaisesti muuttuukin Ainoksi. Tämän hetken Gallén-Kallela kuvasi.

– Tragediasta on kyse, mutta kuvio on monimutkaisempi kuin miltä se päälle päin näyttää. Väinämöistä pilkataan ja annetaan ymmärtää, että ei kannata vanhan miehen käydä nuorta kosimassa, Valkonen summaa.