Kotimaa

Satu Hassi raiskattiin 11-vuotiaana – kantoi hirveää salaisuutta yli 20 vuotta

Julkaistu:

Kansanedustaja Satu Hassi päätti kertoa kokemastaan väkivallasta nuoruusmuistelmissaan. Hänet raiskattiin 11-vuotiaana.
– Päätin monta vuotta sitten, että kertoisin tämän asian nuoruusmuistelmissani. Siksikin, että harva nainen uskaltaa kertoa siitä, vihreiden kansanedustaja Satu Hassi sanoo.

Hassi raiskattiin 11-vuotiaana.

Nyt hän kertoo kokemastaan ensimmäisen kerran julkisuudessa keskiviikkona ilmestyneessä muistelmateoksessaan Mannerheim-solki ja punalippu (Siltala).

– Halusin kuvata aikakautta. Pikkutyttö ajattelee, että raiskaus on hänen häpeänsä eikä uskalla kertoa kenellekään. Se kertoo ajasta, Satu Hassi sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Asiasta uutisoi ensimmäisenä Lännen media.


Se tapahtui valaisemattomalla soratien pätkällä Tampereella lähellä kotia. Oli hämärä syysilta. Kaksi 15-vuotiasta poikaa tarttuivat etäisesti tuttuun nuoreen tyttöön. Toinen tunnusteli Hassin rintoja ja sanoi: ”On sillä jo”. Satu Hassi tunnisti poikien äänet, muisti nimetkin. Pojat asuivat Hassin kotikadun toisella puolella.

He kiskoivat Hassin pienen vajan taa. Toinen laskeutui Satu Hassin päälle, sen jälkeen toinen. ”Lapsen sää ainakin saat”, toinen tokaisi kesken väkivallan teon.

– Kun pojat luikkivat pois tiesin, etten voinut kertoa kenellekään, Satu Hassi kertoo nyt.

– Elin eräänlaista kaksoiselämää. Koin, että minut on häväisty, ja halusin, että häpeä ei tule kenenkään muun tietoon.

Päivisin nuori oppikoululainen yritti olla mahdollisimman normaali kotona, koulussa ja partiossa. Iltaisin hän pelkäsi olevansa raskaana. Hän oli lukenut kummisedän lääkärikirjasta, että raskaus kestää yhdeksän kuukautta.

– Pelkäsin raskautta kaksi vuotta. Iltaisin kokeilin sängyssä vatsaani. Pelko päättyi vasta, kun ensimmäiset kuukautiseni alkoivat kahden vuoden kuluttua.


Satu Hassi eli salaisuuden kanssa yli 20 vuotta. Oli 80-luvun alku, kun feministinen liike nosti päätään. Hassi luki feministisestä julkaisusta, että vain paljon alle puolet raiskauksista tulee poliisin tietoon.

– Mietin, miten kukaan voi olla niin hölmö ja nössö, ettei ilmoita poliisille. Sitten tajusin, että olen itse yksi niistä. En ollut vuosikausiin ajatellut asiaa. Olin yli 30-vuotias kahden lapsen äiti, kun kerroin raiskauksesta ensimmäisen kerran.

– En ole ihan varma, kenelle kerroin ensimmäiseksi, mutta joko silloiselle miehelleni tai Naisunionin Tampereen aktiiveille. En muista itkeneeni silloin.

Myöhemmin 80-luvulla Hassi kertoi kokemastaan nimimerkillä Tampereella toimitetussa Naisasialiitto Unionin lehdessä Akkaväki.

– Helsingissä Akkaväki lehden toimitus ei ollut tyytyväinen kertomaani. Heidän mielestään kerroin raiskauksesta väärällä tavalla. Tavallaan he syyllistivät.

Nyt Me too -kampanjan aikana on tullut selväksi, että seksuaalinen väkivalta herättää uhreissa edelleen häpeää.

– Näistä asioista pitää puhua, että uhrin syyllistäminen loppuu. Tiedän menestyneitä ja tunnettuja naisia, jotka ovat tulleet raiskatuiksi, mutta eivät ole kertoneet. Tämä on yleisempi asia kuin tiedetään.

Satu Hassi on selvinnyt kokemastaan. Hänellä on ollut pitkä ura politiikassa, ministerinä, europarlamentaarikkona ja vihreiden puheenjohtajana.

– Selvisin. Siinä tarvittiin päättäväisyyttä. Tarvittaisiin varmaan psykoanalyytikko kertomaan, miten raiskaus on vaikuttanut. En koe, että se on enää asia, joka on vaikuttanut elämääni tai jollain tavalla raskauttanut.

Suhde vastakkaiseen sukupuoleen ei tapauksesta kärsinyt. Murrosiässä heräsi kiinnostus poikiin.

Päällekarkaajat ovat nyt noin 70-vuotiaita.

– Minulla ei ole tietoa, miten niiden poikien elämä on mennyt.


Satu Hassi taistolaisista: Mukana oli myös hölmöyttä

Satu Hassi haluaa muistelmateoksessaan kertoa ennen kaikkea, miltä taistolaisuus tuntui. Hassi halusi myös kuvata, millaisessa Suomessa hän syntyi ja kasvoi.

– Luettuani 14-vuotiaana Väinö Linnan romaanin Täällä pohjantähden alla, tajusin, että ihmisen elämän mahdollisuudet määrää paljon se, mihin hän sattuu syntymään. Koin, että se on hirveän väärin. Se teki minusta vasemmistolaisen.

Taistolaisuus oli Hassin mielestä pyrkimystä ymmärtää maailmaa: miksi on epäoikeudenmukaisuutta ja miten se voitetaan.

– Olimme nuoria ja innokkaita. Meillä oli hauskaa, mutta oli siinä myös hölmöyttä, josta on aivan aiheesta pilkattu.

Hassi erkani taistolaisuudesta 1970- ja 1980-luvun taitteessa, kun se ei enää vastannut päivänpolttaviin kysymyksiin esimerkiksi sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja ydinasekilpavarustelusta.

Juttua täydennetty 31.1.2018 kello 7.48: Asiasta uutisoi ensimmäisenä Lännen media.