Rosa Meriläisen puoliso Tuomas Muraja saa valtiolta 560 e/kk tekemättä mitään – perus­tulo­kokeiluun valinta lopetti töiden valikoinnin

Julkaistu:

Perustulo
Perustulokokeiluun valittu Tuomas Muraja kokee kuukaudessa tilille automaattisesti tulevan summan aktivoivan ennemmin kuin passivoivan.
Palkittu toimittaja ja tietokirjailija Tuomas Muraja kertoo olevansa yksi perustulokokeiluun valituista. Hän kirjoittaa asiasta This is Finland -sivustolla.

Viime vuoden alussa käynnistyneeseen perustulokokeiluun valittiin satunnaisotannalla 2 000 henkilöä, iältään 25–58 vuotta. Edellytyksenä oli, että Kela oli maksanut valitulle työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa marraskuussa 2016. Muraja sattui olemaan yksi näistä henkilöistä.

Murajan työtulot koostuvat vapaana kirjoittajana ansaitusta freelancertulosta, luennoista sekä eri tahoilta myönnetyistä apurahoista. Hänellä on satunnaisia, lyhyitä työttömyyskausia, jolloin hänelle on maksettu työttömyysetuutta. Marraskuussa 2016 Murajalta oli loppunut apuraha ja virallisesti hän oli työnhakija.

– Ilmoitus valituksi tulosta tuli todella suurena yllätyksenä. Aika nopeasti huomasin, että kyseessä on upea juttu, Muraja kertoo Ilta-Sanomille.

Perustulokokeilussa selvitetään esimerkiksi sitä, eroaako perustuloa saavan kokeiluryhmän työllisyysaste verrokkiryhmän työllisyysasteesta.

Tarkoituksena on selkeyttää sosiaaliturvaa sekä poistaa kannustinloukkuja. Kaikille perustulokokeiluun osallistuville maksetaan 560 euroa kuukaudessa verottomana.

– Oman kokemukseni mukaan kokeilu aktivoi paremminkin kuin passivoi, Muraja sanoo.

Yhtenä tietojentarkistuspalvelu Faktabaarin jäsenenä Murajalle myönnettiin Bonnierin journalistipalkinto Vuoden journalistisena tekona 2014.

Muraja on kirjailija ja poliitikko Rosa Meriläisen puoliso.

Taloudellisesti Muraja ei koe juurikaan hyötyneensä perustulosta. Hyöty on enemmän psykologista, eikä enää erilaisten lomakkeiden täyttämiseen tai työttömille järjestettyihin pakollisiin tilaisuuksiin kulu aikaa.

– Velvoitteet ovat poissa. Nyt en enää valikoi töitä, vaan voin ottaa vastaan kaikki ne työtarjoukset, joita aiemmin en pystynyt ottamaan, Muraja miettii.

Murajan mukaan joulukuussa hän myi vapaana kirjoittajana kaksi hieman isompaa artikkelia sekä kävi luennoimassa journalismista parissa isommassa tilaisuudessa. Silpputyöläiselle, joka on tottunut monta vuotta tekemän keikkahommia, perustulo on Murajan mukaan oikein hyvä asia.

– 560 euroa on kannustava summa psykologisesti, sillä minulla jää enemmän aikaa tehdä töitä, eikä aikaa mene kaavakkeiden täyttämiseen. Perustulo mahdollistaa myös sen, että jos en saa kaikkina kuukausina laskutettua asiakasta tai palkkion maksu viivästyy, niin en ole hirveän huolissani asiasta.

Murajan mielestä kokeiluun pitäisi ottaa muitakin väestöryhmiä kuin vain työttömiä. Valittujen määrä on Murajan mukaan liian pieni, ja summan pitäisi ylittää ainakin perustoimeentulo.

– On harmi, että esimerkiksi opiskelijat ja kotiäidit eivät ole mukana kokeilussa. Hieman laajemman otannan tarkasteleminen olisi mielestäni kiinnostavampaa, Muraja miettii.

Perustulo voi poistaa häpeän leiman työttömyydestä. Muraja kutsuukin sitä aikuislisäksi. Hän on kirjoittamassa aiheesta kirjan.

– Yhä useampi joutuu kokemaan työttömyysjaksoja työuransa aikana, sillä yhä harvempi on samassa työssä uransa alusta eläkkeelle asti.

Valittuihin ei ole oltu yhteydessä kokeilun aikana. Tämä johtuu lähinnä siitä, että osallistujien käyttäytymiseen ei halua vaikuttaa. Tulokset perustuvat pitkälti rekisteriaineistoon. Kokeilun loputtua valituille saatetaan tehdä haastatteluita työllisyysvaikutuksista.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt