IS kysyi yhdeksältä puoluejohtajalta, mikä on vuoden 1918 sodan nimi – vain kaksi vastausta poikkesi linjasta

Millä nimellä vuoden 1918 sotaa pitää kutsua? Siinä kysymys, joka on askarruttanut ja kiehuttanut mieliä jo sata vuotta. Nyt on puolueiden puheenjohtajien vuoro vastata.

27.1.2018 13:17

Eduskunnassa järjestettiin perjantaina muistohetki vuoden 1918 tapahtumien uhreille ja inhimillisille kärsimyksille.

Tilaisuus on harras ja arvokas, kun yhdeksän eduskuntapuolueen puheenjohtajaa seisoi rinta rinnan ja luki yhteisen lausuman. Ele oli omiaan murtamaan tabuja, joita julman sodan jäljiltä suomalaisessa yhteiskunnassa vieläkin on.

Yksi sitkeimmistä kiistanaiheista kansan keskuudessa on ollut sodan nimi.

  • Katso jutun lopussa olevalta videolta pohdintaa, millä nimellä vuoden 1918 sotaa pitäisi kutsua.

Punakaartilaisia Helsingissä keväällä 1918.

Vain kaksi tohti mainita vapaussodan

Ilta-Sanomat kysyi muistohetken jälkeen jokaiselta puoluejohtajilta tämän omaa nimisuosikkia. Juha Sipilän (kesk), Antti Rinteen (sd), Touko Aallon (vihr), Anna-Maja Henrikssonin (r), Sari Essayahin (KD), Jussi Halla-ahon (PS) ja Li Anderssonin (Vas.) vastaukset olivat hyvin samanlaisia.

Yhdeksästä puoluejohtajasta seitsemän vastasi empimättä sisällissota. Heidän perustelunsa olivat yhteneviä painottaen termin neutraaliutta.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo (kok) ja Sampo Terho (sin) tohtivat nostaa sisällissodan rinnalle vapaussodan.

– On ihan oikein, että puhumme sisällissodasta. Ymmärrän myös hyvin, että sillä on paljon muita nimiä.

– Itse olen kasvanut ympäristössä, jossa puhuttiin vapaussodasta. Silläkin on omat perusteensa. Minusta me voimme kunnioittaa erilaisia nimityksiä, joita sisällissodalle on, Orpo perusteli.

Terho pitää sisällissotaa hyvänä ja neutraalina terminä tapahtumille, mutta pohtii myös vapaussota-nimitystä.

– Ymmärrän myös vapaussota-termin, koska tämä (sota) merkittävästi liittyy myös itsenäisyyteen ja itsenäisyyden säilymiseen. Mutta sisällissota on hyvä viralliseksi termiksi, Terho kertoo videolla.

  • Artikkelin videolla kuusi puoluejohtajaa kertoo oman valintansa vuoden 1918 sodan nimeksi.

Kolme puoluejohtajaa Essayah, Halla-aho ja Andersson eivät ehtineet aikataulusyistä antaa kommenttiaan artikkelin videolle. Ne kuuluivat seuraavasti:

– Sisällissota on hyvä ja neutraali. Se kuvaa mitä sodassa tapahtui, Sari Essayah kertoi puhelimitse.

– Se oli sisällissota, johon sekaantui myös ulkopuolisia – kuten sisällissotiin melkein aina, Jussi Halla-aho viestitti.

– Sisällissota. Se on neutraali nimi, Li Andersson totesi puhelimitse.

Vapaussota, kansalaissota, sisällissota

Vapaussota vakiintui ensin vuoden 1918 sodan nimeksi lähinnä voittoisan valkoisen puolen toimesta. 1960-luvulla kansalaissota työnsi sitä sivuun Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla toisen osan ilmestyttyä.

Kenraali Mannerheim valkoisen armeijan voitonparaatissa Helsingissä toukokuussa 1918.

Kansalaissota-termi on kuitenkin jäänyt viime vuosikymmeninä paitsioon ja tilalle on tullut sisällissota. Sen menestykseen vaikutti eniten Heikki Ylikankaan vuonna 1993 ilmestynyt teos Tie Tampereelle.

Vangittuja punaisia taistelijoita Helsingissä huhtikuussa 1918.

Muitakin, usein poliittisesti värittyneitä, termejä tuolle 38 000 kuolonuhria vaatineelle sodalle löytyy. Luokkasotaa käyttivät kommunistit. Kirjailija Veijo Meri suosi todella neutraalia ”vuoden 1918 tapahtumia”. Kapina oli kansan käyttämä termi, koska se vierasti ylhäältä annettuja nimiä.

Juttua täydennetty 28.1.2018 kello 10.08: Tekstiin lisätty osio, jossa Sampo Terho pohtii vapaussota-termiä.

Juttua korjattu 28.1.2018 kello 13.35: Otsikkoa muutettu ja korjattu jutun toisen sitaatin sanojaksi Orpon sijaan Terho.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?