Kotimaa

Näin raaka on testipäivä Suomen armeijan erikoisjoukkoihin Utissa – ensimmäinen oksensi jo ajassa 7.42

Julkaistu:

Joka vuosi joukko nuoria haluaa haastaa itseään ja hakeutuu varusmiespalvelukseen erikoiskoulutukseen. Laskuvarjojääkäriksi pääsevät vain kovakuntoisimmat ja psyykkisesti kestävimmät.
Kello 07.30 lihaskuntotesti, Uttihalli

Jumppahallissa on sininen lattia ja ilmassa tuntuu puolustusvoimien maastopuvulle ominainen erityinen haju. Lattialla on jumppamattoja, joilla 91 nuorta urheilullista nuorta miestä on valmis antamaan omasta fyysisestä jaksamisestaan kaikkensa.
  • Valokuvaaja Lassi Rinne koosti jutun päälle olevan videon päivän hektisistä tapahtumista. Suosittelemme katsomaan!
Laskuvarjojääkäreiden valintakoe alkaa lihaskuntoharjoituksella. Uttihallissa punnerretaan, juostaan, vedetään leukoja ja tehdään vatsalihasliikkeitä. Pituutta hypätään ilman vauhtia. Tähän testiin ei kannata osallistua ilman treenaamista, sillä yksikin epäonnistunut suorituskokonaisuus riittää tiputtamaan hakijan jatkosta. Ei ole liioiteltua sanoa, että jokainen kokelas antaa testissä kaikkensa.

Lihaskuntosuoritusrivin takana on sinisiä muovipusseja. Hyvä niin, sillä ensimmäinen hakija oksentaa pussiin ajassa 7.42. Valintakoetta on ehtinyt kulua 12 minuuttia.

– Laskuvarjojääkärin koulutus on kokonaisuudessaan fyysisesti ja henkisesti haastava. Valintakoe on tarpeellinen, jotta varmistutaan siitä, että kaikilla on riittävät edellytykset selvitä varsinaisesta koulutuksesta, kertoo erikoisjääkäripataljoonan komentaja, everstiluutnantti Jussi Kosonen.


Pataljoonassaan laskuvarjojääkärikomppaniastakin vastaava Kosonen tietää, ettei valintakokeeseen osallistuta puolella teholla. Testi on kuitenkin hyvin haastava ja karsiutumista tapahtuu jokaisella osa-alueella. Yksittäiset lajit eivät ole ylitsepääsemättömiä, mutta ongelmaksi voi muodostua niiden raskas yhdistelmä ja tiukka aikataulu.

– Reppujuoksun pistemäärä on suurin valintakokeissa, joten sitä kautta sen merkitys on suurin, Kosonen kertoo.

18-vuotias Leevi Hyvärinen aloitti kokeeseen valmistautumisen hyvissä ajoin.

– Aloitin treenaamisen puolitoista vuotta sitten. Puoli vuotta meni kaiken opetteluun ja vuoden treenasin kovalla kunto-ohjelmalla. Meinaisi tulla jopa ylikunto, joten sitten piti ottaa vähän rennommin, Hyvärinen kertoo.

Laskuvarjojääkäreistä kuopiolainen Hyvärinen innostui jo yläasteikäisenä.

– Silloin mua alkoi kiehtoa nämä armeijajutut ja aloin tutkia eri vaihtoehtoja. Myös laskuvarjohyppääminen on kiehtonut, joten se tulisi tässä samalla. En myöskään halua mennä sieltä, mistä rima on matalin. Laskuvarjojääkärit herättävät kunnioitusta ja haluan haastetta, Hyvärinen pohtii.

Kun viimeinenkin leuanveto on Uttihallilla vedetty, siirtyvät mukana olijat Kouvolan jäähallille, jossa odottaa seuraava etappi, reppujuoksu.


Poikkeuksellinen joukko

Utin jääkärirykmentti on poikkeuksellinen, sillä palkattua henkilökuntaa on enemmän kuin koulutettavia varusmiehiä. Rykmenttiin on keskitetty maavoimien erikoisjoukkotoiminta, puolustusvoimien helikopteritoiminta sekä niitä tukevat toimialat. Utin jääkärirykmentin ylpeys on maavoimien erikoisjoukot, jotka muodostavat Suomen kansallisen puolustuksen terävimmän kärjen.

Myös varusmiesten laskuvarjojääkärikoulutus on kasvattanut suosiotaan. Tänä vuonna koulutukseen haki lähes neljännes enemmän, kuin viime vuonna. Yhteensä hakijoita oli 465, joista valintakokeisiin kutsuttiin 316 henkilöä. Laskuvarjojääkäriksi haluavat osallistuvat Utissa kaksipäiväisiin valintakokeisiin, joissa mitataan fyysistä ja psyykkistä soveltuvuutta. Valintakokeeseen kuuluu myös lääkärintarkastus ja haastatteluita.

– Psykologisissa testeissä arvioidaan hakijan persoonallisuutta, oppimiskykyä ja edellytyksiä laskuvarjojääkärikoulutukseen. Tasapaino on avainsana. Ääripersoonallisuuksia pyritään seuloman pois. Hyvä laskuvarjojääkäri on tasapainoinen, oppimiskykyinen ja motivoitunut henkilö, everstiluutnantti Kosonen sanoo.

Jo lähtökohta hakemiselle on tiukempi, kuin muissa varusmiesten koulutushaaroissa. Hakijalta odotetaan hyvää terveydentilaa, näköä ja kuuloa. Karsivia tekijöitä voivat olla jopa ärhäkkä laktoosi-intoleranssi tai hoitamattomat hampaat. Myös varusmiehen taustan on oltava nuhteeton. Rikosrekisteri tai rangaistukseen johtaneet teot voivat olla este valituksi tulemiselle.

– Henkilön luotettavuus on tärkein pointti. Jos on syyllistynyt rikkomuksiin aikaisemmin, se voi antaa viitteitä siitä, että sellaiseen toimintaan on herkkyyttä.

– Erikoisjoukkojen tehtävät ovat luonteeltaan sellaisia, että henkilön luotettavuus on keskeinen kriteeri. Ehdottomasti karsivia rikosrekisterimerkintöjä ovat varkaus, kavallukset, pahoinpitelyt ja rattijuopumukset. Huumausaineen käyttörikkomuksetkin ovat lähtökohtaisesti karsivia tekijöitä, Kosonen sanoo.


Koulutuksesta hyötyä myös tulevaan

09.00 reppujuoksu, Kouvolan jäähalli

Kaiuttimissa soi JVG:n Hombre-kappale. Jäähallin yläosan juoksuradalla on viileää. Sitä ei tosin huomaa reppu selässä kiitävistä pääsykokelaista. Repuissa on 10 kilon lisäpaino, jonka kanssa matkaa taitetaan yhteensä viisi kilometriä. Kaksi kilometriä lämmitellään ja viimeiset kolme juostaan aikaa vastaan. Maaliviiva pitää ylittää jälkimmäisessä vaiheessa 11 kertaa. Kierroksia laskee kaveri, joka huutaa tsemppejä myös silloin kun askel alkaa hidastua.

– Mene, mene, mene!


Laskuvarjojääkärikoulutus alkaa joka vuosi heinäkuussa ja se kestää 347 vuorokautta. Mukaan voi hakea, jos varusmieskoulutus on kesken tai vasta edessäpäin. Jos varusmiespalveluksen on suorittanut, ei laskuvarjojääkäriksi voi enää hakea. Koulutus koostuu ase-, ampuma-, taistelu ja laskuvarjohyppykoulutuksesta sekä toiminnasta helikoptereiden kanssa. Kaikki laskuvarjojääkärit koulutetaan vähintään aliupseereiksi ja noin viidennes reserviupseereiksi.

Erikoiskoulutuksesta on hyötyä myös myöhemmissä elämän vaiheissa.

– Koulutuksesta on kahdenlaista hyötyä. Suurin hyöty on henkilölle itselleen, sillä vuoden aikana on mahdollisuus kasvaa henkisesti ja fyysisesti erittäin vaativissa tehtävissä.

– Toinen tekijä on se, että laskuvarjojääkäri on käsite. Se tunnetaan laajalti siviilissä ja moni työnantaja arvostaa tällaisia henkilöitä, jotka eivät ole menneet helpoimman kautta, Kosonen tietää.

Myös kuopiolainen Hyvärinen uskoo, että koulutuksella olisi tulevaisuudessa suuri merkitys, sillä mies haaveilee fyysisestä ammatista.

– Ajattelin lähteä rakentamaan tästä uraa. Mulla on kolmen kärki, jossa ensin on Puolustusvoimat, sitten pelastusopisto ja poliisi.


Jos reppujuoksun jälkimmäisen osuuden aika ylittää 14 minuuttia ja 30 sekuntia, suoritus hylätään. Ensimmäisen juoksuryhmän nopein suoritus on 11 minuuttia 54 sekuntia.

– En muista olinko nopein, velmuilee ryhmän ennätysmies, joka ei halua nimeään julki.

Edellisenä päivänä joku oli juossut minuutin paremman ajan, mutta myös tämä aika riittää maksimipisteisiin.

– Juoksu tuntui kyllä tosi pahalta. Valituksi tuleminen merkkaisi tosi paljon, sillä se on monen vuoden tavoite. Ukkini oli myös laskuvarjojääkäri, 18-vuotias paljastaa.

Kaikki reppujuoksusta selviytyneet jatkavat matkaa Kouvolan urheilupuiston uimahallille. Sitä ennen yksin testin apuvalvojista joutuu jälleen siivoushommiin.

– Ulko-ovella on pienet puklut…

Vain yksi nainen on laskuvarjojääkäri

10.00 uinti- ja sukellustesti, Kouvolan Urheilupuiston uimahalli

Thum, thum, thum. Tasainen mäiske kaikuu uimahallissa, kun kokelaat hyppivät jalat edellä viidestä metristä veteen. Kukaan ei epäröi, jokainen hyppää. Hyppyjen jälkeen altaan pohjasta sukelletaan kumirinkuloita. Uimalasien käyttö on kielletty. Kaikki onnistuvat jälleen.

Seuraavaksi uidaan 200 metriä. Uintitekniikka on vapaa, mutta selkää ei saa uida. Vaikka matka ei ole erityisen pitkä, ovat kokelaat jo tässä vaiheessa päivää todella uupuneita.


– Onks tää vika kierros?

– Vielä yksi, jaksat kyllä.

– Vittuuu…

Uinti ottaa koville ja yksi kokelas autetaan altaasta ylös. Omat voimat riittävät hyväksytyn suorituksen jälkeen enää puoliksi altaan reunan päälle. Kolmannessa erässä nähdään jännitysnäytelmä, kun viimeiset kaksi uimaria ovat vielä matkalla, kun aika alkaa loppua.

– Jaksaa, jaksaa! Anna mennä! Kaikuu hallissa, kun kaikki kannustavat.

Viimeinenkin käsi tavoittaa altaan reunan ajassa 4.45. Se on viimeinen sekunti, joka riittää läpipääsyyn.

Laskuvarjojääkärikurssilta on valmistunut yksi nainen, hänkin 90-luvun puolivälissä.

– Vuosittain on yleensä 5–10 naishakijaa. Fyysinen kokonaiskuormitus on ollut yleinen karsiutumissyy, Kosonen sanoo.

Naiset eivät saa kokeessa helpotuksia, vaan samaan suoritukseen on pystyttävä sukupuoleen katsomatta.

– Laskuvarjojääkäri koulutetaan erittäin monipolisiin tehtäviin erikoisjoukkojen toimintaperiaatteen mukaisesti. Toiminta käsittää maalla, merellä ja ilmassa toimimisen kaikissa suomalaisissa olosuhteissa yöllä ja päivällä, Kosonen muistuttaa.


Viimeinen etappi

13.30 hiihtotesti, Utti

Päivän viimeinen etappi tapahtuu Utissa varuskunta-alueella. Siellä hiihdetään 10 kilometriä armeijan suksilla. Ne ovat tavallisia suksia raskaammat, eivät luista yhtä hyvin ja monojen sijasta jalassa ovat talvikumisaappaat. Pakkasta on –5 astetta, iholla se tuntuu –12 asteelta. Taivaalta sataa hyistä hyhmää.

Uinnista hiihtoon jatkaa 69 kokelasta. Hiihdosta selvisi jatkoon 64. Lopullisia valittuja kaikista valintakoeryhmistä tulee olemaan yhteensä 60–80.

Kun erikoiskoulutukseen on päässyt sisään, ei sitä hevillä jätetä kesken. Laskuvarjojääkärikoulutukseen valitut varusmiehet ovat hyvin korkeasti motivoituneita.

– Koulutuksen aloittaneista muutama keskeyttää vuosittain. Yleensä he kuitenkin jatkavat varusmiespalveluksensa loppuun muissa tehtävässä. Yleisin syy keskeyttämiseen ovat fyysiset vaivat, jotka saattavat vaikuttaa koulutukseen, Kosonen kertoo.

– Oma hakeutuminen tehtävään ja kattava valintakokeen läpikäyminen jo sinällään kertoo motivaatiosta.


Reppujuoksun ennätysmies on jälleen ensimmäisenä maalissa. Fyysinen koe on sujunut hienosti ja seuraavana edessä siintävät psykologiset testit.

– Mua motivoi tänne kurssille pääseminen. Tänne mä haluan ihan tosissani.

Myös kuopiolainen Hyvärinen on selvittänyt testit hyvillä pisteillä. Haastavin laji oli uinti ja vaikein hetki hiihdon lopulla. Voimaa löytyi silloin ladun varrelta.

– Ne laskuvarjojääkärit, jotka ovat parasta aikaa palveluksessa, kirittivät siellä. Se motivoi, kun ajattelin, että itsekin voin olla jonain päivänä tuolla. Olen nähnyt tämän eteen niin paljon vaivaa, että olisi se sisäänpääsy ihan mahtava juttu, Hyvärinen miettii.

Fyysisten kokeiden pistemääriin voit tutustua tarkemmin täällä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt