Murhasta tuomittu väitteli tohtoriksi vartijoiden silmien alla Espoossa – nautti pullakahvit ja palasi vankilaan

Julkaistu:

Väitöstilaisuus
Aalto-yliopiston sähkötekniikan ja automaation laitoksen johtaja, professori Jorma Kyyrän mukaan väitöstilaisuus oli tavanomainen muutamaa pientä poikkeusta lukuun ottamatta.
Suomen yliopistoissa järjestetään väitöstilaisuuksia tuon tuosta, ja uudet tohtorit saavat hattunsa ja miekkansa vähän väliä. Harvinaisempaa taas on, että väittelijä poistuu tilaisuudesta vankilaan vartijoiden saattamana.

Näin tapahtui perjantaina Espoon Otaniemessä, jossa järjestettiin Aalto-yliopiston väitöstilaisuus sähköverkkojen ja suurjännitetekniikkaan alaan kuuluvasta väitöskirjasta, joka myös hyväksyttiin.

Väitöskirjan tekijä oli elinkautiseen vankeuteen murhasta vuonna 2016 tuomittu Frank Zoko Ble. Ilta-Sanomat on kertoi Blen rikostaustasta kattavasti torstaina. Hän surmasi puolisonsa veitseniskuilla vuonna 2015.

Aalto-yliopiston sähkötekniikan ja automaation laitoksen johtaja, professori Jorma Kyyrä oli seuraamassa väitöstilaisuutta yhdessä noin 30 muun henkilön kanssa.

Hän kertoo Ilta-Sanomille, että se oli pitkälti yliopiston akateemisten perinteiden mukainen, paria poikkeusta lukuun ottamatta: väittelijä oli paikalla kahden vanginvartijan saattamana, eikä hän jatkanut päiväänsä perinteikkäällä tohtorikaronkalla.

– Sen verran tämä poikkeaa perinteestä. Karonkkaa ei ollut. Hänen vapaansa loppui neljältä, joten hän palasi vankilaan, Kyyrä sanoo.

Lisäksi yliopisto oli varautunut väitökseen siten, että paikalla oli yliopiston omaa henkilökuntaa varmistamassa, että kaikki menee sujuvasti. Näin myös tapahtui.

Ennen lähtöään tuore tohtori Ble osallistui vielä yliopiston järjestämään kahvitilaisuuteen, jossa vanginvartijatkin saivat mokkaa juodakseen.

Tiede tieteenä

Kyyrä kertoo, ettei yliopistolla ole minkäänlaista ongelmaa sen suhteen, että väitöksen tekijä on henkirikoksesta tuomittu vanki. Tiivistettynä Kyyrän ja yliopiston kanta on ”tiede tieteenä”.

– Rikosasiat eivät kuulu yliopistolle, ne ovat viranomaisten asioita. Me otamme kantaa akateemiseen prosessiin ja katsomme, että se menee niin kuin pitää, Kyyrä sanoo.

– Yliopisto ei ota kantaa yksityiselämään, eikä rikostuomio ole peruste esimerkiksi jatko-opinto-oikeuden perumiselle. Perusteiden pitää olla tieteelliset, esimerkiksi tiedevilppi. Tämä rikos ei liity tieteeseen, hän jatkaa.

Professori toteaa myös, että Ble on tehnyt suurimman osan väitöskirjastaan jo ennen rikostaan. Vankilassa ollessaan hän on vain viimeistellyt sen.

Itse väitöstä Kyyrä ei ole lukenut kokonaan, mutta selailun ja väitöstilaisuuden perusteella hän pitää sitä tavanomaisena, hyvänä väitöksenä.

– Väitös oli ihan normaalintyylinen. Väittelijä esitteli työnsä, vastaväittäjä luonnehti sen merkittävyyttä ja esitti mielestäni ihan asiallisia ja tiukkoja kysymyksiä. Väittelijä vastasi näihin hyvin ja puolusti työtään, professori luonnehtii.

Tutki sähköverkkojen vikoja

Blen väitöskirja käsittelee sähkönjakeluverkon vikojen havaitsemista. Sen mukaan merkittävä osa vioista jää havaitsematta niiden varhaisessa vaiheessa niiden pienten virtojen takia.

Tällaiset viat kuitenkin tuottavat sähkömagneettista säteilyä, jota voidaan hyödyntää niiden havaitsemiseen ja paikantamiseen. Hän on kehitellyt menetelmiä tätä varten. Tulosten perusteella on mahdollista paikantaa kehittyvät valokaariviat ennen kuin ne aiheuttavat katkoksia sähkönjakeluun.

Vaikka vankilasta käsin tohtoriksi väitteleminen on todella harvinaista, ei Ble ole ensimmäinen, joka kyennyt vastaavaan.

Talousrikoksista vankeuteen tuomittu lakimies Kari Uoti laati väitöskirjansa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin – lainkäyttäjä oikeuden tekijänä istuessaan vankilassa.

Vuonna 2004 Uoti pääsi ehdonalaiseen vapauteen ja hänen väitöstilaisuutensa täytti Helsingin yliopiston pienen juhlasalin viimeisiä paikkoja myöten.