Merja

Kotimaa

Sirkka, 23, surmattiin julmasti tielle – ”Me olimme pitkään kauhuissamme”

Julkaistu:

Sirkka Korhonen, 23, oli kesällä 1942 matkalla kotiin lomalle, kun miina räjähti auton oikean etupyörän alla. Pian sen jälkeen rakastetun muonituslotan elämä päättyi partisaanin pistimen iskuun.
Kesä 1942. Rukajärventie.

Tihkusateinen päivä kauko-Karjalan korvessa jäi muistoihin yhtenä surullisimmista Lotta Svärd -järjestön historiassa.

– Se tuntui aivan hirveän kauhealta nähdä Pikku-Sirkan verinen mantteli, jonka pistin oli puhkaissut, muistelee tamperelainen kamarineuvos Laila Halme, entinen lotta.

Siitä on pitkä aika.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

23-vuotias muonituslotta Sirkka Korhonen lähti 8. heinäkuuta 1942 lomalle Tiiksjärven lentotukikohdasta. Sirkka aikoi viettää 12 vuorokauden lomansa kotona Paltamon Mieslahdessa.

Sieltä hän oli maailmalle lähtenyt, kasvattilapsena, ja työskennellyt ennen sotaa palvelijattarena.

17. heinäkuuta Sirkka haudattiin Paltamon kirkkomaahan.

Kuolemaa edeltävänä iltana Sirkka oli saunonut muiden lottien kanssa. Viestilottana Ilmavalvonnan aluekeskuksessa Ivakissa palvellut Kyllikki Wehanen kirjoitti päiväkirjaansa: ”Hän oli iloinen, sillä hänen piti tänä aamuna lähteä lomalle ja tänä iltana olla kotonaan Mieslahdessa. Juttelimme kodista, lauantai-illoista maalla ja yhteisistä tuttavista.”

Aamulla Sirkka herätettiin jo viideltä. Armeijan huoltokolonna oli lähtenyt Rukajärveltä puolilta öin kohti koti-Suomea. Se kulki joka toinen päivä Lieksaan, ja toinen kolonanna ajoi sitä vastaan Lieksasta Rukajärvelle.

Ensimmäisen kuorma-auton ohjaamossa kuljettajan vieressä istui JR 10:ssä ryhmänjohtajana palvellut alikersantti Hemmi Alasaukko-oja. Kun Sirkka nousi kyytiin, Alasaukko-oja siirtyi muiden matkustajien seuraan avolavan penkeille. Sirkka pääsi etupenkille. Yhdessä takana tulevista autoista matkusti Sirkan kasvattisisar.

Tie ei ollut turvallinen. Rukajärven suunnalla käytiin korpisotaa. Ei ollut mitään yhtenäistä, vartioitua etulinjaa. Vihollinen pystyi koukkaamaan erämaiden kautta syvälle selustaan. Lotat kutsuivat partisaaneja ”korpiryssiksi”.

Reilu viikko takaperin partisaanit olivat räjäyttäneet sillan ja ampuneet yksinäisen kuorma-autokuskin. Toisessa iskussa auto oli ajanut miinaan ja neljä henkeä haavoittunut.

”Ajatella, että ne vain korpia pitkin pääsevät tänne asti”, Wehanen kirjoitti äidille ja siskolle. Oli öitä, jolloin tukikohdissa ei riisuuduttu lainkaan, kun tiedettiin partisaanien hiiviskelevän lähistöllä.

Rukajärventie ei ollut mikään maisematie. Tai jos olikin, ne maisemat olivat kovin vaatimattomia ja yksitoikkoisia.

– Se oli sellaista hyvin suoraa tietä korven keskellä, kuvailee Hämeenlinnassa asuva entinen lotta Annikki Lehmus.

Muujärven kylän kohdalla pysähdyttiin ja lavalle viritettiin sadesuojaksi kuormastopeite. Koska kyytiläisten oli tarkoitus ehtiä Lieksan aamujunalle, kuljettaja lähti ajamaan lujaa ja etäisyys muuhun kolonnaan kasvoi. Joku kehotti kuljettajaa painamaan ”lusikan pohjaan”, muisteli Hemmi Alasaukko-oja Kansa taisteli -lehdelle lähettämässään kirjoituksessa vuonna 1959.

Sirkan kuolinpaikaksi kirjattiin asiakirjoihin Muujärvi.

Sieltä oli kuitenkin ajattu jo noin 25 kilometriä, mutta Repolan kirkonkylään oli vielä pitkä matka, kun miina räjähti oikean etupyörän alla, kuorma-auto suistui ojaan ja sen moottori sammui.

Tien varressa väijyneet partisaanit avasivat tulen konepistooleilla ja kivääreillä. Kuormastopeitteen alla matkustaneet eivät nähneet, mikä ulkona odotti. Luodit puhkoivat peitettä ja ihmisiä. Jälki oli rumaa.

Jo kello kahdeksan Tiiksjärvellä toimineen hävittäjälentolaivueen komentaja, everstiluutnantti Magnusson tiesi ilmoittaa lotta Sirkka Korhosen saaneen surmansa.

”Olimme tyrmistyneitä. On niin vaikea käsittää tätä. Elämä tuntuu niin vähäpätöiseltä asialta ja kuitenkin se on enin, mitä meillä on”, Wehanen kirjoitti päiväkirjaan.

Huhut ja tieto kietoutuivat toisiinsa. Wehanen luuli ensin Sirkan selvinneen autosta ulos, mutta jääneen auttamaan haavoittuneita, jolloin partisaanit hyökkäsivät ja ”yksi heistä tarttui Sirkan tukkaan ja ampui hänet”. Yhdeksän valekuolleeksi tekeytynyttä haavoittunutta olisi selvinnyt sairaalahoitoon Tiiksaan.

Seuraavana päivänä Wehanen tarkensi kuvausta. Sirkka olikin saanut luodin jalkaansa ja jäänyt makaamaan tielle tuskaansa valittaen, jolloin partisaani oli hiipinyt hänen viereensä ja kysynyt, oliko hän suomalainen, ”kun Sirkka vastasi olevansa, työnsi mies pistimen hänen rintaansa”.

– Sanottiin, että hänet pistettiin kuoliaaksi, kun hän oli mennyt suojelemaan haavoittunutta, kertoo Annikki Lehmus.

Näin muisteli Alasaukko-oja: ”Seurasin tätä draamaa kuin filminauhalta. Vihollissotilaat häärivät yhä kuumeisella kiireellä kaatuneittemme kimpussa, joilla ehkä oli vielä jotain elonmerkkejä, lopetetiin armotta. Myöskin lotta, joka oli auton hytissä, vedettiin tien viereen metsään.

Partisaanit olivat pukeutuneet suomalaisiin sotilaspukuihin ja muutama heistä puhui suomea. He ryöstivät uhreiltaan vaatteita ja tavaroita. Kun Alasaukko-ojaa vartioineen partisaanin huomio herpaantui, hän pääsi juoksemaan pakoon.

Kuolleita oli 11.

Sade oli yltynyt. Likomärkä ja paleleva Alasaukko-oja piiloutui ensin kuusen alle, mutta lähti sitten kävelemään tietä, koska tiesi, että Lieksan suunnasta oli tulossa kolonna. Rukajärven kolonna oli jäänyt miinoituksen taakse.

Lotat Annikki Lehmus ja Laila Halme eivät koskaan ehtineet tavata Sirkka Korhosta. He tulivat Tiiksjärvelle lähes samaan aikaan, kun Sirkka lähti.

– Se heidän kolonnansa saattoi jopa tulla meidän kolonnaa vastaan, Lehmus miettii.

Lehmus, Halme ja kaksi muuta lottaa olivat valmistuneet Karkun lottaopistosta viestilotiksi. Tiiksjärvi oli kaikkien ensimmäinen rintamakomennus.

Tragedia tuli tuskallisen lähelle, kun Sirkan lomamatkaa varten lottatoverilta lainaama mantteli palautui Tiiksjärvelle.

– Me olimme pitkään kauhuissamme. Se oli aivan läpipistetty, Lehmus kertoo.

Suru kosketti korpiyhteisöä.

– Hän oli ollut todella pidetty ihminen. Kaikki olivat rakastaneet keittiön Pikku-Sirkkaa.

Eeva-Liisa Kumpulainen tuli Rukajärven rintamalle lotaksi vain kuukausi iskun jälkeen. Hän sai kuulla pikku-Sirkan kohtalosta, kun lottatoveri pesi veristä manttelia. Kumpulaisen haastattelun näet alla olevalta videolta.


18-vuotias Wehanen kävi tunteitaan läpi päiväkirjassa: ”Hänellä on täytynyt olla kauheita hetkiä. En voi olla ajattelematta sitä - ja kuolemaa. En voi mitään sille, että pelkään kuolemaa. Elämähän on ainoa rikkauteni - en voi rauhallisin mielin ajatella, että se otetaan minulta pois. En voi tietää, miten ja millä hetkellä - voisin menettää järkeni, kun ajattelen sitä”.

Kyllikki Wehanen sai elää pitkän elämän. Hän kuoli vuonna 2010 korkeassa 86:n vuoden isässä ja ehti nimellä Kyllikki Villa suomentaa ja kirjoittaa lukuisia kirjoja ja kiertää maailmaa rahtilaivojen matkustajana.

Vuonna 2006 ilmestynyt Tyttö sodassa, kenttälotan kirjeitä 1941-1944 (Like) on parhaita ellei paras lottakirja viime sodista. Se kertoo nuoren tytön tunteista ja elämästä sillä hetkellä, kun tunteet koettiin ja elämää elettiin - ei jälkeenpäin tasoiteltuina tai koristeltuina. Elämään kuului työtä, mutta myös vapaa-aikaa, ystävyyttä, flirttiä, surua, iloa, romantiikkaa, haaveita ja pelkoja.

Sirkan kanssa istumapaikkaa vaihtanut Hemmi Alasaukko-oja selvisi myös sodasta hengissä ja teki siviiliuran työnjohtajana Metsäkeskus Tapiossa. Hän kuoli 86-vuotiaana vuonna 2004.

– Viimeisenä viikkona ennen kuolemaa isä puhui paljon sota-ajoista veljensä kanssa. Meille lapsille hän ei niistä juuri jutellut, kertoo Pertti Alasaukko-oja.

8. heinäkuuta 1942 tapahtuneen partisaani-iskun jälkeen Lieksan-Rukajärven huoltokolonnan edessä alkoi ajaa panssariauto ja kuorma-auton lavalle sijoitettiin hiekkasäkkien taakse sotilaita konetuliaseiden kanssa. Tragedia ei enää toistunut.

Myös sotilailla vahvistettujen kolonnien kimppuun hyökättiin. Kauko Kaapeli haavoittui tällaisessa partisaani-iskussa kesällä 1944. Kaapelin haastattelun näet alla olevalta videolta.


Juttu on julkaistu alun perin vuonna 2014 Ilta-Sanomien Lotat-erikoislehdessä.

Lisää sota-ajan tarinoita voit lukea ja kuunnella 1lta-Sanomien 100 tarinaa sodasta -sarjassa.

1939–1944 kuolleet lotat

Tilastotietojen perusteella lottia kuoli sotavuosina noin

300. Tiedot surmansa saaneiden määristä vaihtelevat, sillä aihe on Syvärannan lottamuseon tutkijan Päivi Auruksenahon mukaan varsin tutkimaton.

Syvärannan lottamuseossa on muistotaulu 302 kaatuneelle lotalle.

Airi ja Rafael Koskimiehen kirjassa: ”Suomen lotta, katsaus lottajärjestön toimintaan” (Weilin & Göös 1964) surmansa saaneiden kuolinsyyt jaotellaan seuraavasti:

113 sotavamma

140 taudit

34 tapaturma

1 itsemurha

4 kadonnut

Vilho Lukkarisen Suomen lotat -kirjassa (WSOY 1981) kerrotaan, että talvisodan aikana kuoli 64 lottaa suorittaessaan lottatehtävää. Jatkosodan päättyessä lukema oli 288.

Tilastoa siitä, kuinka moni kuoli myöhemmin vammoihinsa tai sodassa saadun taudin seurauksena ei Lukkarisen mukaan ole.

Menehtyneistä muistuttaa Tuusulan lottamuseon seinällä kivilaatta.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kommentti: SM-liigalta karmea emämunaus – sivuutti Veini Vehviläisen käsittämättömällä tavalla

    2. 2

      Oululainen Jaana, 36, kyllästyi ylipainoon ja sydänoireisiin – pudotti 25 kiloa vuodessa: järisyttävä muodonmuutos lyö ällikällä

    3. 3

      Aikuisviihdeura on arka paikka Game of Thrones -tähdelle – kysymys sai näyttelijän säpsähtämään: ”Haastattelu päättyy nyt tähän”

    4. 4

      Atte, 18, asuu hotellissa: ”Aika kiva, että siivooja vaihtaa lakanat”

    5. 5

      Lasse Kukkoselta koskettava ele Veini Vehviläiselle – ”Meidän pukukopissa on ihmisen hyvä olla”

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Äärimmäisen lihaksikas Anna, 29, haluaa raskaaksi – lapsen esteenä on vain yksi ongelma: ”Sehän ei ole mitenkään poikkeavaa”

    2. 2

      Kärpät on Suomen mestari! Tappara kaatui trillerissä

    3. 3

      Metromatkustajan salakuvaus kostautui nololla tavalla: supermalli julkaisi hillittömän vastaiskun – ”Tämä on paras juttu, joka olen nähnyt”

    4. 4

      25-vuotiaan päänsärkyä ei otettu vakavasti – kuoli aivokasvaimeen

    5. 5

      Sarjakakkaaja kiusaa uimahallia Oulussa, jättää tuotoksiaan isoon altaaseen – sarjakiuaspissaaja saatiin jo kiinni

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Ruotsalainen huippu-DJ Avicii on kuollut 28-vuotiaana

    2. 2

      Tällainen on Aviciita piinannut vakava sairaus – voi iskeä jo rankasta kertajuomisesta

    3. 3

      Monen kammoksuma muotivillitys saapui myös uikkarityyliin – tätä ei ole totuttu rannalla näkemään

    4. 4

      Kaunarit-Brooke, 56, on timanttisessa bikinikunnossa – julkaisi kuvan maratonien koulimasta vartalostaan

    5. 5

      Stand up -koomikko vitsaili Sara Siepin työstä tv:ssä – Roope Salminen raivostui: ”Mitä v****a sä tiedät?”

    6. Näytä lisää