Sotilasasiantuntijan mukaan Suomen pitäisi irtautua Ottawan sopimuksesta: ”Edes itänaapuri ei reagoisi” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Sotilasasiantuntijan mukaan Suomen pitäisi irtautua Ottawan sopimuksesta: ”Edes itänaapuri ei reagoisi”

Entisen suurlähettilään Pasi Patokallion kirjoitus rysäytti alkuviikosta käyntiin keskustelun Ottawan sopimuksesta. Sotilasasiantuntija sanoo, ettei miinoja voida korvata mitenkään. Sen sijaan puolustusvoimissa nykytilannetta pidetään hyvänä.

Sakaramiina 65-98.­

5.1.2018 19:56

Jalkaväkimiinat kieltävä Ottawan sopimus nousi jälleen alkuviikosta päivänpolitiikkaan, kun entinen pitkäaikainen suurlähettiläs Pasi Patokallio suomi kovin sanoin Suomen päätöstä liittyä miinasopimukseen vuonna 2011.

Lisäksi perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari otti teemakseen ajaa Suomen eroa Ottawan sopimuksesta.

Miinat kieltävään sopimukseen liittymistä kritisoi voimakkaasti myös Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen entinen johtaja, eversti evp Heikki Hult. Hänen mielestään Suomi teki valtavan virheen tuhotessaan miinansa. Hän arvioi, ettei miinoja voi millään korvata todellisessa sotatilanteessa.

– Ei sellaisia välineitä ole olemassakaan, jotka vastaisivat jalkaväkimiinojen hyötyä maavoimien taistelussa. Maavoimien taistelussa jalkaväkimiinat ovat korvaamattomia, Hult täräyttää.

– Meidän maastomme on polveilevaa; osin peitteistä ja osin avointa. Sitä ei pystytä mitenkään valvomaan täydellisesti eikä tulta ulottamaan joka paikkaan.

Sakaramiina 65.­

”Miinat ovat tärkein osa jalkaväen taistelua”

Puolustustaistelussa miinoilla ohjataan vihollinen puolustajalle sopiviin maastokohtiin, Hult kuvailee. Hän lisää, että jalkaväkimiinoilla suojataan myös omat panssarimiinoitteet, jotta vihollinen ei pääse niitä purkamaan.

– Miinat ovat olennainen osa, itse asiassa tärkein osa jalkaväen taistelua.

Hult pitääkin Suomen päätöstä liittyä Ottawan sopimukseen oman puolustuksen kannalta historiallisen huonona. Miinat kieltävän päätöksen teki Jyrki Kataisen hallitus, joka äänesti Ottawan sopimuksen puolesta vuonna 2011. Erityisen voimakkaasti miinakieltoa ajoi silloinen presidentti Tarja Halonen ja Erkki Tuomiojan (sd) vetämä ulkoministeriö.

Erkki Tuomioja.­

– Suomalaisia johdettiin harhaan. Meidän tilannetta ikään kuin verrattiin niihin maihin, joissa sotia käydään välittämättä kansainvälisistä sodan oikeussäännöistä ja joissa miinoja käytetään kontrolloimatta.

Hult sanoo, että Suomessa jalkaväkimiinat ovat rauhan aikana varastoituna. Sotatilanteessa ne sijoiteltaisiin maastoon tarkasti merkittyihin paikkoihin – joista ne voidaan tarvittaessa kerätä pois.

– Ottawan sopimus pyrkii estämään tilanteen, jossa miinoja on holtittomasti maastossa. Suomen kohdalla näin ei kuitenkaan olisi.

Hultin mielestä Suomen pitäisi irtautua Ottawan sopimuksesta. Hän arvioi, että mikään valtio ei siitä nostaisi äläkkää.

– Edes itänaapuri ei reagoisi päätökseen. Siellä vain luultavasti todettaisiin, että Suomi aikoo puolustautua.

Puolustustilanne nähdään hyvänä puolustusvoimissa

Puolustusvoimissa jalkaväkimiinojen jälkeistä aikaa ei nähdä yhtä synkästi. Operaatiopäällikkö, prikaatinkenraali Jari Kallio maavoimien esikunnasta sanoo, että Suomen puolustuskykyä on systemaattisesti rakennettu tietäen, ettei jalkaväkimiinoja voi käyttää.

– Puolustusvoimat sai päätöksen jälkeen noin 200 miljoonaa euroa lisärahaa, jolla puolustusta on vahvistettu.

Kallio sanoo, että jalkaväkimiinojen puute on pystytty ”varsin hyvin” korvaamaan. Hän pitää puheita puolustuskyvyn selvästä heikkenemisestä liioitteluna.

– Miinojen aiheuttamaa psykologista miinakauhua ei pystytä tietysti korvaamaan. Mutta uusien välineiden myötä vihollinen ei voi olla koskaan varma, etteikö hän paljastuisi meidän valvontalaitteisiin.

 Miinojen aiheuttamaa psykologista miinakauhua ei pystytä tietysti korvaamaan.

Puolustusvoimat on hankkinut viime vuosina kauko-ohjattavia lennokkeja, uutta tulenjohtovälineistöä ja muun muassa maalinpaikannuslaitteita, joilla vihollisia pystytään paikantamaan etäältä.

– Sotilaat pystyvät paikantamaan vihollisen ja kohdistamaan niihin tarvittavia voimakeinoja kauempaakin käsin.

Vaikka Suomi on iso maa ja rajat pitkiä, Kallio muistuttaa, että paikkoja, joissa pystytään liikkumaan autoilla tai muilla ajoneuvoilla, on huomattavasti vähemmän. Tällaisiin paikkoihin on hänen mukaansa olemassa riittävästi tiedusteluvälineistöä.

– Pystymme seuraamaan näitä alueita niin sanotusti livenä. Itse en näe puolustustilanteessamme mitään huolta.

Tuomioja vastasi kritiikkiin

Suomessa on tasaisin väliajoin kuultu kritiikkiä miinoista luopumisesta. Erkki Tuomioja on pitänyt kritiikkiä muun muassa ”kummallisena profiilin nostona”. Ilta-Sanomat kertoi Tuomiojan vastauksesta kritiikkiin keskiviikkona.

Myös presidentti Halonen on useaan kertaan puolustanut miinapäätöstä. Halonen sanoi vuosi sitten Helsingin Sanomissa, että jalkaväkimiinoista luopuminen ei häntä kaduta.

– Minä en päätöstä kadu. Olin tiiviisti yhteydessä armeijaan, kun ratkaisua tehtiin. Sain jopa haukut, että päätöstä ei tehty nopeammin.

– Tämän päätöksen ansiosta armeija on hankkinut modernimpia välineitä turvallisuutta parantamaan. Ja kun katsoo sotatekniikan nykyistä tasoa, käsitys, että miinoilla taataan turvallisuus, tuntuu hieman suppealta – kauniisti sanottuna, Halonen totesi HS:ssa noin vuosi sitten.

Tarja Halonen.­

Ottawan sopimus

  • Ottawan sopimus valmistui 1997, ja se astui voimaan 1999.

  • Suomessa ajateltiin suhteellisen pitkään, että Suomi voisi kansallisen puolustusratkaisunsa takia jättäytyä sopimuksen ulkopuolella. Miinoilla oli oma tehtävänsä Suomen ja itärajan puolustuksessa – jalkaväkimiinoilla oli mahdollisen Suomeen kohdistuvan hyökkäyksen aikana tarkoitus hidastaa vihollisen etenemistä Suomen alueelle.

  • Vuonna 2004 presidentti Halonen arvioi miinasopimuksen poliittisen hyödyn suuremmaksi kuin miinojen sotilaallisen merkityksen, ja hallitus hyväksyi ohjelman Ottawan sopimukseen liittymiseksi.

  • Ratkaisua hahmottelivat silloisen hallituksen johtokolmikko, pääministeri Matti Vanhanen (kesk), valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd) ja ympäristöministeri Jan-Erik Enestam (r).

  • Utvassa päätöstä olivat tekemässä myös puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk), ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd), oikeusministeri Johannes Koskinen (sd), sisäministeri Kari Rajamäki (sd).

  • Eduskunta äänesti sopimukseen liittymisestä loppuvuodesta 2011 äänin 110–47.

  • Suomi liittyi Ottawan sopimukseen vuonna 2012.

  • Sopimuksen mukaan Suomi lupautui tuhoamaan kaikki jalkaväkimiinansa kesäkuun 2016 loppuun mennessä. Puolustusvoimien varastoissa oli yli miljoona putki- ja sakaramiinaa.

  • Ottawan sopimuksessa on mukana noin 160 maata ja vajaat 40 valtiota ei ole mukana sopimuksessa. Yhdysvallat allekirjoitti sopimuksen vuonna 2000, mutta ei ole ratifioinut sitä.

  • Suurvalloista Venäjä ja Kiina ovat Ottawan sopimuksen ulkopuolella.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?