Kotimaa

Suomalainen Leo, 67, törmäsi purjehdusreissulla 34 vuotta nuorempaan Maiaan – elää nyt unelmakohteessa Karibianmerellä

Julkaistu:

Leo Sovero tapasi 34 vuotta nuoremman naisen. He muuttivat vaimon töiden perässä saarivaltioon Karibianmerelle ja odottavat nyt lasta.
Leo Sovero lähti kolme vuosikymmentä sitten tekemään väitöskirjaa Kanadaan. Kun hän palasi Suomeen, työ valtiolla tuntui tylsältä ja byrokraattiselta. Niinpä hän ei epäröinyt, kun sai työtarjouksen Kaliforniasta. Mukaan lähtivät vaimo ja kolme lasta.

– Työni start up -yrityksessä sijaitsi virkeässä yliopistokaupungissa. Oli uutta teknologiaa ja työkavereita, joiden kanssa oli helppo tulla toimeen. Se oli myös hyvä paikka kasvattaa lapsia, sillä koulut olivat lähellä ja kaikkialle pääsi kävellen tai polkupyörällä.

Lopulta koko perhe tykästyi Yhdysvaltoihin. Vuosien varrella työ on vienyt miestä Aasiaan, Etelä-Koreaan, Kiinaan, Intiaan, Thaimaahan ja Japaniin. Hän on työskennellyt Yhdysvalloista myös Euroopassa, Etelä-Amerikassa, Kanadassa ja Australiassa.

Nykyään Soveron kolme tytärtä ovat naimisissa ja asuvat ympäri Yhdysvaltoja. Hänellä on kahdeksan lastenlasta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

 

Olimme illallisella ravintolassa, kun hän yhtäkkiä laskeutui polvilleen lattialle ja kysyi, haluanko vielä mennä naimisiin.

Joitakin vuosia sitten Sovero, nyt 67, erosi ensimmäisestä vaimostaan. Purjehdusreissulla Etelämerellä hän tapasi amerikkalaisen, 34 vuotta nuoremman Maian. Kuuden ja puolen vuoden seurustelun jälkeen pari meni naimisiin – klassisesti karkaamalla kahdestaan Las Vegasiin.

– Erään kerran Maialla oli kongressi Genovassa Italiassa. Olimme illallisella ravintolassa, kun hän yhtäkkiä laskeutui polvilleen lattialle ja kysyi, haluanko vielä mennä naimisiin. Kiirehdin vastaamaan myöntävästi, koska ihmiset pitivät tilannetta jossain määrin huvittavana.


Nykyään pariskunta asuu Grenadan saarivaltiossa Karibianmerellä, sillä Maia sai professuurin paikallisesta yliopistosta. Muitakin elämänmuutoksia on tapahtunut: pariskunta odottaa vauvaa, jonka laskettu aika on heinäkuun alussa. Soveron tytär on kätilö ja he ovat sopineet, että tytär avustaa äitipuolen synnytyksessä.

– Maia tulee kaikkien tytärteni kanssa hyvin toimeen. Nuorin tyttäreni on kuusi kuukautta nuorempi kuin Maia ja kaksi muuta tytärtä ovat pari vuotta häntä vanhempia, mutta se ei haittaa.


Soveron käsitys nyky-Suomesta rakentuu median kautta. Soverosta tuntuu välillä, että suomalaiset ovat sisäänpäin kääntyneitä, koska heidän toimiaan maailmalla seurataan suomalaislehdissä niin tiiviisti.

– Minusta se menee välillä överiksi. Tulee mieleen elefanttivitsi: mitä suomalainen ajatteli, kun näki elefantin Afrikassa? Suomalainen mietti, että mitäköhän se ajattelee minusta.

Hän on joskus pohtinut, kuinka merkittävä osa kansallisuus on suomalaisten identiteettiä ja elämää.

– Suomalaisuuden itsessään huomaa välillä maailmalla. Kysymys ”onko tässä mitään järkeä” on hyvin suomalainen. Mutta minulla on ollut paljon hollantilaisia työkavereita ja olen huomannut, että se on myös hyvin hollantilainen kysymys. Siinä mielessä hollantilaiset ovat eräänlaisia ylisuomalaisia.

 

Suomalainen demokraattisuus ja tasa-arvoisuus tulevat siinä esiin. Suomalaiset näkevät kuplan siellä, missä amerikkalaiset eivät sitä edes huomaisi.

Amerikkalaisille tärkeämpää on emotionaalisuus: se, miltä asiat tuntuvat. Sovero on huomannut, että järki voittaa tunteet suomen kielessäkin – hänen on paljon helpompi ilmaista tunteitaan englanniksi kuin suomeksi. Hän uskoo, että kieltä vaihtamalla vaihtuu kokonainen ajatusmaailma.

– Aikuisina lapset ovat huomauttaneet, ettei heille koskaan kotona sanottu, että heitä rakastetaan. Lapsenlapsille sitä tulee sanottua useammin, koska he puhuvat englantia. On huomiota herättävää, miten suomalaiset peittelevät tunteitaan – paitsi humalassa.


Oivalluksia suomalaisista on tullut Fingerpori-sarjakuvaa lukemalla. Soveron vaimo on hämmästellyt, miten laaja ja monipuolinen tuttavapiiri päähahmolla Heimo Vesalla on. Ajatuksellinen ero on valtava Yhdysvaltoihin, missä kaikki pysyttelevät oman koulutusalansa tai yhteiskuntaluokkansa tiukasti rajaamissa sosiaalisissa piireissä.

– Suomalainen demokraattisuus ja tasa-arvoisuus tulevat siinä esiin. Suomalaiset näkevät kuplan siellä, missä amerikkalaiset eivät sitä edes huomaisi.