Kotimaa

Riitely leipäjonoilta leikatusta miljoonasta jatkuu: ”Näin puhuu mies, joka ei ole jakanut yhtä ainoaa leipää”

Julkaistu:

Oppositio ja hallitus jatkavat väittelyään siitä, mitä miljoonan tukieuron poistaminen ruoka-apujärjestöiltä tarkoittaa.
Hallitus ei jatkanut ruoka-apujärjestöjen yhden miljoonan euron vuosittaista tukea.

Opposition kansanedustajat Antero Laukkanen (kd) ja Mika Niikko (ps) älähtivät asiasta eilen, kun asialle lyötiin piste budjettiäänestyksissä.

Laukkanen luonnehti asiaa leipäjonossa ruokaa jonottaville kansalaisille IS:ssa, että ”hyvää joulua, veimme teiltä rahat”.

Ennen kuin poliitikot pääsevät ääneen, muutama fakta asioiden hahmottamiseksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ruoka-apua jakavat järjestöt saavat ruokansa ilmaisina lahjoituksina kaupan, tuottajien ja jalostajien ylijäämävarastoista.

Ruoka-avun jakaminen perustuu vapaaehtoistyöhön. Järjestöt ja vapaaehtoistyöntekijät maksavat omasta pussistaan ruokien noudot, kuljetukset, varastoinnin ja toimitilat.

Järjestöjä veikkausvoittovaroista tukeva Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA ei voi tukea ruoka-apujärjestöjä, koska nykyiset jakoperusteet eivät salli ruoka-avun tukemista.

Tähän mennessä veronmaksajien rahaa ei ole liikkunut euroakaan leipäjonoille.

Valtio ei käytännössä tue leipäjonoja juuri lainkaan. Suomi saa EU:lta ruoka-apua vuosina 2014–2020 yhteensä 26,5 miljoonaa euroa, josta Suomen osuus on neljä miljoonaa. Viime vuosina EU:n elintarvikeapu on ollut nelisen miljoonaa euroa vuodessa, ja EU-ruoka-avusta huolehtii Maaseutuvirasto.

Valtion budjetissa leipäjonoja on tuettu vain kahdesti, viime ja tänä vuonna. Miljoonan euron tuki on tullut niin sanotuista kansanedustajien joululahjarahoista, joita hallituspuolueiden kansanedustajat jakavat itseään lähellä oleviin pikkuhankkeisiin.

Tänä vuonna joululahjarahat olivat rapiat 40 miljoonaa euroa ja siitä ei enää kolmatta kertaa irronnut leipäjonojärjestöille miljoonaa euroa.

Tätä miljoonan euron avustusta leipäjonojärjestöille ei ole käytetty ruuan hankkimiseen, vaan ruuan nouto- ja jakelukustannuksiin, toimitilakuluihin, kylmälaitteiden ja -konttien sekä peräkärryjen hankintaan.


Hallituspuolueet saivat eilen kylmää kyytiä miljoonan euron poistamisesta ruoka-apujärjestöiltä.

Sinisten ryhmäjohtaja Simon Elo hämmästeli syntynyttä kohua, kun miljoonan avustuksella ei ole ostettu leipäjonoihin lainkaan ruokaa.

– Jaettava ruoka-apu tulee kaupoilta, ei hallitukselta. Kummallista, että eduskunnan köyhyysryhmän varapuheenjohtaja Laukkanen ei tunne tätä yksityiskohtaa.


– Viime vuonna eduskunta myönsi tukea ylimääräisen miljoonan muun muassa ruokajakelun kylmäkuljetusketjun turvaamiseksi ja muihin ruoan jakelua helpottaviin asioihin, ei ruokaan. Isoilla ruoka-avun toimijoilla pitäisi olla nyt varustelu paremmalla tasolla, Elo totesi.

Elo piikitteli avun lopettamista kritisoineita kansanedustajia.

– Kahtena edellisenä vuotena tukea on myönnetty edustaja Laukkasta ja Niikkoa lähellä oleville järjestöille, muun muassa Samarialle, jonka varsinainen toiminta ei edes keskity ruoka-apuun. Ei ihme, että hallituksen päätös aiheuttaa närää, Elo heitti.


Kansanedustaja Mika Niikko (ps) luonnehtii Elon puheita sinisten käsienpesuksi.

– Kyllä tämä nyt käsienpesua on. Muki kaatui hallituksen syliin. Ei paljon joulumieltä kohota köyhiä kohtaan, Niikko totesi.

Kansanedustajien 40 miljoonan euron joulurahoja jakavat käytännössä vain hallituspuolueiden edustajat. Kun perussuomalaiset hajosi, joululahjarahojen jakajiksi ei jäänyt enää leipäjonomiljoonan puolestapuhujaa.

– Ajoin hallituskauden alussa läpi sen, että järjestöjä tuetaan koko hallituskauden ajan. Yksikään hallitus aiemmin ei ollut halunnut tukea ruoka-aputoimijoita, joita on ainakin 400. Silloin käytiin keskustelu, että tämä hallitus ei unohda köyhiä ja kaikki olivat tästä yksimielisiä.

– Lupasimme Hurstin kaltaisille järjestöille, että tuemme teitä tämän hallituskauden ajan, ja te voitte kehittää työtänne. Kun emme lähteneet sinisiin, silloin tapettiin tämä tuki, Niikko sanoi.


Niikko kertoi, että vuoden 2016 miljoona-avustus meni lähinnä kylmäautojen hankintaan, ja tänä vuonna rahat ovat menneet käyttökustannuksiin ja kylmäkontteihin.

– SOK ja Kesko vaativat kylmäkuljetusketjun. Ne eivät anna tavaroita ruoka-apuun, jos ei ole kylmäautoja.

– Monet ruoka-apua hoitavat vapaaehtoistyöntekijät ovat eläkeläisiä ja työttömiä, ja he joutuvat omista rahoistaan maksamaan polttoainekuluja, kun he hakevat ruokaa. He ovat maksaneet vuosikausia itse kulunsa. Halusimme, että he saisivat ainakin juoksevat kulut ja pienet investoinnit katettua, Niikko totesi.

Myös kansanedustaja Antero Laukkanen (kd) oli hämmästynyt Simon Elon ulostulosta.

– Näin puhuu mies, joka ei ole jakanut yhtä ainoaa leipää leipäjonossa. Hän ei tunne tätä kenttää ollenkaan.


– Ruuan hankkimiseksi ei ole koskaan tullut yhtään rahaa, vaan miljoonan tuki on ollut ruoka-avun noutamiseen ja jakamiseen. Se on pieniä rahoja per yhdistys, Laukkanen sanoi.

Laukkanen muistutti, että ruoka-apu perustuu pitkälti vapaaehtoisuuteen ja ihmisten hyväntahtoisuuteen. Laukkasen mukaan hänen oma järjestönsä Espoossa ei esimerkiksi voisi hakea tavaroita EU:n ruoka-avusta ollenkaan, jos yksityinen ihminen ei tarjoaisi järjestölle varastotilaa ilmaiseksi.