Kotimaa

Saksalaislehti: Venäjä harjoitteli syyskuussa iskuja Suomeen – tuhoaisi Helsinki-Vantaan lentokentän Iskander-ohjuksilla

Julkaistu:

Venäjä
Saksalaislehti nojaa tiedustelulähteisiin ja kertoo laajassa artikkelissaan, kuinka Zapad 2017 -harjoituksessa Venäjä harjoitteli täysimittaista sotaa Nato-maita vastaan.
Zapad (”Länsi”) on Venäjän ja Valko-Venäjän asevoimien yhteinen, neljän vuoden välein järjestettävä sotaharjoitus. Viimeksi Zapad järjestettiin syyskuussa 2017.

(Video: Putin seurasi Zapad-sotaharjoitusta.)

Saksalaislehti Bild haastatteli kahta tiedusteluanalyytikkoa viimekertaisesta Zapadista, ja analyytikkojen johtopäätös on selkeä: kyseessä oli harjoitus, jossa simuloitiin täysimittaista sotaa Euroopan Nato-maita vastaan.

Tulkinta eroaa perustavanlaatuisesti vaikkapa Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) näkemyksestä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Nato on Venäjän esittämistä sotilaallisista vaaroista merkitykseltään vähäisin, arvioi MPKK:n sotilasprofessori, everstiluutnantti Petteri Lalu syyskuussa Ruotuväki-lehdessä.

Helsingin lentokenttään iskettäisiin Iskandereilla

Kuitenkin, tiedustelulähteet kertovat Bildille Venäjän kuivaharjoitelleen Zapadissa Baltian maiden valloitusta ja ”shokkikampanjaa” läntisiä Nato-maita ja myös liittoutumattomia Ruotsia ja Suomea vastaan.

Harjoituksissa Venäjän strategiset pommikoneet lensivät Itämerellä ja Pohjanmerellä ja simuloivat Länsi-Euroopassa sijaitsevien kohteiden hävittämistä.

Tiedustelulähteiden mukaan koneiden tavoitteena olisi tuhota mahdollisimman nopeasti muun muassa lentokentät, satamat ja energiantuotanto shokeeratakseen maat siinä määrin, että kohdemaiden kansalaiset alkaisivat vaatia hallituksiltaan rauhanomaista ratkaisua.

Jos Nato-maat ja Venäjä ajautuisivat konfliktiin, tiedustelulähteet arvioivat Naton käyttävät Ruotsin ja Suomen lentokenttiä Tukholmassa ja Helsingissä. Lähde arvioi, että tällöin Venäjä iskisi Helsingin lentokenttään Iskander-ohjuksin.

Kaikki mahdolliset tulkinnat

Ilta-Sanomien haastattelema sotilasasiantuntija Arto Pulkki sanoo heti alkuun, että Zapad tarjoaa kaikessa salamyhkäisyydessään alustan kirjaville tulkinnoille.

Tai no, salamyhkäinen ei ole kenties oikea sana, sillä onhan Zapad näyttävä sotaharjoitus.

– Pelkästään harjoituksen kokoluokan arvioissa on valtavia eroja. Se johtuu muun muassa siitä, että Venäjä pyrkii pilkkomaan harjoituksen osiin, jolloin sen ei tarvitse kutsua Wienin asiakirjan mukaisia virallisia tarkkailijoita harjoituksiinsa.

Venäjän mukaan harjoitukseen osallistui alle 13 000 sotilasta, läntisemmät arviot liikkuvat jopa sadassatuhannessa sotilaassa.

Pulkki joka tapauksessa vahvistaa Bildin havainnon: Venäjä on viime vuodet laajentanut strategisten pommikoneidensa lentoja yhä kauemmas, mutta:

– Nämä voidaan tulkita yhtä lailla hyökkäysharjoitukseksi kuin voimannäytöksi. On vaikeaa tehdä tarkkoja arviota vain sillä perusteella, että havaitaan venäläisen pommikoneen lentävän Atlantin yllä.

Bildin tiedustelulähteiden arviot ovat ainakin osittain sangen karkeita.

– Se on selvää, että Nato tarvitsisi vähintään Ruotsin lentokenttiä puolustaakseen Baltiaa. Olisi vaikea nähdä tilannetta, jossa Suomi ja Ruotsi pysyttelisivät täysimittaisen konfliktin ulkopuolella. Jokainen konflikti on kuitenkin uniikki, joten tällaiset arviot jäävät väkisin spekulatiivisiksi.

Pohjoinen sotavarustelu

Tiedustelulähteet viittaavat Bildissä lyhyesti siihen, että Zapadin aikana Murmanskin alueella oli jotain ”hyvin kiinnostavaa toimintaa”, joka viittaisi siihen, että Venäjä harjoitteli jotain pohjoista Suomea varten.

Pulkki ei yhdy arvioon ainakaan varauksetta.

– Murmanskin alueella oli samaan aikaan harjoitustoimintaa ja siellä vieraili Venäjän korkeinta sotilasjohtoa. Venäjä on vuosikaudet kehittänyt sotilaallisia suorituskykyjä pohjoisella alueella, mutta syynä tähän ovat Arktinen alue ja sen strategiset luonnonvarat. Pohjois-Suomi ei itsessään ole Venäjälle mitenkään strategisesti merkityksellinen paikka.

Suomen Nato-jäsenyys ei olisi ratkaiseva tekijä

Tiedustelulähteiltä kysytään Bildin artikkelissa myös sitä, mikä johtaisi suureen konfliktiin Venäjän ja Nato-maiden välillä. Vastaus: jos presidentti Vladimir Putin todella kokisi jonkin uhkaavan intressejään.

– Tiedämme, että vuonna 2008 Venäjällä oli varasuunnitelma, että jos Yhdysvallat sotkeutuisi Georgian sotaan, Baltian maista olisi tullut heidän kohteensa.

Tiedustelulähde mainitsee erikseen, ettei usko sodan syttyvän ainakaan siitä, jos Ruotsi ja Suomi liittyisivät Natoon, ja Nato laajenisi aivan Venäjän naapuriin.

– Venäjä uhittelee sotilaallisilla toimenpiteillä, mutta emme usko, että se olisi ratkaiseva tekijä.