Oulun seutua puoli yhden aikaan perjantain vastaisena yönä ravistelleen maanjäristyksen voimakkuus oli uuden arvion mukaan 3 ja järistys tapahtui noin 30 kilometrin syvyydessä, Helsingin yliopiston Seismologian instituutista kerrotaan.
– Tämä on maailman mittakaavassa pieni, mutta Suomen kaltaisen mannerlaatan sisäosassa, jossa suuria järistyksiä ei ole kovin usein, tämä on huomattava ja kiinnostava tapaus, arvioi yliopistotutkija, dosentti Päivi Mäntyniemi Seismologian instituutista.
Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskus (USGS) arvioi yöllä, että järistyksen keskus oli lähellä Lumijokea.
Limingan maanjäristystä suurempi järistys oli Kuusamossa syyskuussa 2000. Se oli voimakkuudeltaan 3,5.
Vuoden 2016 maaliskuussa Perämerellä havaittiin 4,1 magnitudin maanjäristys, mutta sen keskus oli Ruotsin puolella.
– Jos katsotaan Suomen valtakunnan rajojen sisällä tapahtuneita järistyksiä, tämä on voimakkain sitten Kuusamon järistyksen, Mäntyniemi sanoo.
Seismologiassa yhden magnitudin ero tarkoittaa, että maanjäristys on kooltaan kymmenkertainen. Esimerkiksi Japanissa vuoden 2011 syyskuussa 9 magnitudin jättijäristys vaurioitti Fukushiman ydinvoimalan.
– Limingan tapaus on murto-osa siitä, mutta on kiinnostavaa, että Oulussa ja Pohjanmaalla tiedetään, että maanjäristyksiä on tapahtunut aiemminkin. Toivomme, että saamme paikallisilta asiakkailta havaintoja, jotta voimme verrata niitä historiallisiin tapauksiin.
Havainnot maanjäristyksestä voi ilmoittaa Seismologian instituutille tällä lomakkeella.
Järistys tapahtui Lumijoen alueella, Oulun lähellä. Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskuksen (USGS) mukaan järistys tapahtui 10 kilometrin syvyydessä.
Ilta-Sanomiin yhteyttä ottaneet lukijat kertovat heränneensä voimakkaaseen jylinään tai maan järinään.
– Pamauksen seurauksena ikkunat ja esineet helisivät ja kuulin kuinka kevyt tietokonepöydän tuoli liikkui lattialla. Säikäyttihän tuo ja reiluun tuntiin en saanut unta, kun jäin miettimään mikä tuo jysäys olisi ollut. Kaikki räjähdyksistä meteoriin ja lentokoneen alassyöksyyn kävi mielessä, oululainen Kristiina kuvailee.
– Luulin pommikoneen ajavan matalalla. Ääni kesti suhteellisen pitkään. Aamulla vasta uutiset luettuani sain tiedon järistyksestä, joten en ihan turhaan säikkynyt yöllä, Raahen seudulla asuva lukija kirjoittaa.
Jyrinän havaitsi myös Iissä asuva Markku. Hän kertoo havahtuneensa puoli yhden aikaan yöllä voimakkaaseen jyrinään sekä ikkunoiden ja astioiden helinään.
– Voimakas jyrinä siitä lähti. Tiesin kuitenkin heti, että kysymyksessä on maanjäristys, mies kuvailee.
1800-luvun lopulla ihmiset luulivat tuomiopäivän tulleen
Tutkijan mukaan Suomen historian voimakkain tiedetty maanjäristys sattui Perämeren pohjukassa juhannusaattona 1882. Tuolloin maa järisi voimakkaasti kahdessa kolmasosassa Suomea ja tuntui myös Pohjois-Ruotsissa. Tuolloin monet aikalaiset ajattelivat noin 4,5 magnitudin maanjäristyksen merkinneen ”maailmanloppua” tai ”tuomiopäivää”.
– Ihmisten maailmankuva oli uskonnollinen. Kukaan ei kuitenkaan kuollut. Perinteinen suomalainen rakennustapa on aika kestävä, sillä puu on joustava materiaali.
Puutaloihin muurattujen uunien savuhormit saattoivat kuitenkin vioittua maanjäristyksessä ja aiheuttaa tulipaloriskin. Yli neljän magnitudin järistys aiheutti sen, että kaupungeissa järjestettiin ylimääräisiä palotarkastuksia.
– Vaikka tämän kokoiset järistykset eivät aiheuta suoraa vaaraa, ne saattavat johtaa epäsuoraan tulipalovaaraan Suomessa ja Ruotsissa. Vuonna 1882 joitakin taloja paloi poroksi, koska uuni oli särkynyt kovassa maanliikkeessä. Magnitudin ei tarvitse olla mahdottoman suuri, jotta maanjäristyksestä seuraa huolta.
Dosentin mukaan nyrkkisääntönä voidaan pitää, että yli viiden magnitudin maanjäristys alkaa jo aiheuttaa huolta vanhoissa rakennuksissa.
Suomessa Kuusamon alue ja Perämeren alue ovat herkempiä maanjäristyksille kuin Etelä-Suomi. Maanjäristyksiä ei voi kuitenkaan ennustaa.
– Se, onko se koskaan mahdollista, on avoin kysymys. Maan alaisten tapahtumien tarkkailu on paljon vaikeampaa, koska sinne ei voi lähettää mitään luotaimia. Ilmakehässä satelliitit antavat tietoa hirmumyrskyjen liikkeistä, mutta vastaavaa ei voida tehdä maan sisäosissa.
Maanjäristys asettui Oulun eteläpuolisille siirroslinjoille. 30 kilometrin syvyydessä sattunut järistys ei ole maailman maanjäristyksen mittakaavassa kovin syvä.
– Se on silti aika tavoittamaton ihmisille. Syvimmät kairausreiät ovat ehkä 10–12 kilometrin syvyydessä, mutta noin syvälle ei ole vielä kukaan kairannut.
