Niinistö on tekemässä kansanliikkeen ehdokkaana suomalaista poliittista historiaa.
Voi sanoa, että kaikki asiantuntijat ja kilpailevat ehdokkaat odottivat, että kun ehdokkaiden yhteistentit ja kampanjat pääsevät alkuun, Niinistön pohjoiskorealaiset kannatusluvut alkavat tasoittua.
Mitä vielä.
Ylen gallupissa Niinistön kannatus on vain noussut. Edellisessä se oli 76 prosenttia, nyt se kasvoi 4 prosenttiyksiköllä 80 prosenttiin.
Vaaleihin on kaksi kuukautta. Niinistön valinta 1. kierroksella on päivänselvää. Edes tällaista gallupia ei ole nähty sinä aikana, kun presidentit on suoralla kansanvaalilla valittu.
Näiden vaalien ilmiö tuntuu olevan selvä: Niinistö kerralla läpi. Muiden puolueiden ehdokkaat ovat kansan mielestä selvässä vaalissa vain turhia täytteitä.
Kummasta tämä kertoo enemmän: Niinistöstä vai hänen vastustajistaan?
Toki Niinistöstäkin, mutta ennen muuta pelokkaista vastustajista.
Haavistokin tippuu
Vihreiden Pekka Haaviston kannatus on laskenut saman verran kuin Niinistön kannatus on noussut. Haaviston kannatus on nyt 10 prosenttia.
Vielä Ylen edellismittauksesta enemmistö vihreistä sentään tuki omaa ehdokasta. Nyt vihreistäkin enemmistö kannattaa Niinistöä, kuten kaikissa muissakin puolueissa.
Perussuomalaisten Laura Huhtasaaren kannatus on noussut 4 prosenttiin, mutta se on kaukana siitä, millaisia lukuja osa hänellekin povasi.
Muista ei kannata erikseen luetella – kannatus on joko yksi tai kaksi prosenttia.
Luvut ovat sellaisia, että ne syövät pakostakin Niinistön kilpailijoiden ja kampanjaryhmien itsetuntoa: Kannattaako tässä edes yrittää?
No, näytelkää roolinne ihan demokratian ja kansanvallan nimissä, lopputulos on päivänselvä jo ensimmäisellä kierroksella.
Niinistöä ei uskalleta haastaa
Niinistön rinnalla muut ehdokkaat ovat kuin hiiriä, jotka eivät edes kunnolla uskalla haastaa istuvaa mestaria. Se on nähty kolmessa yhteistentissä, joita on pidetty.
Kaikesta huvittavin on Matti Vanhanen (kesk), joka on ollut kepun ehdokkaana virallisestikin jo puolitoista vuotta, mutta jonka kannatus ei ole hievahtanutkaan paria prosenttia paremmaksi.
Takanapäin Vanhanen on yrittänyt rokottaa Niinistöä mm. tämän Yhdysvaltain-vierailusta ja ulkopolitiikan hoidosta, mutta naamakkain ex-pääministeri ei uskalla sanoa mitään, vaan katselee istuvaa presidenttiä arkana hiljaa. Viimeksi tämä nähtiin Maanpuolustuskurssiyhdistyksen tentissä maanantaina.
Vanhanen on sentään entinen puoleensa puheenjohtaja, entinen pääministeri ja ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja, joten kanttia pitäisi olla. Mutta ei. Johtuuko pelko siitä, että Niinistö jatkaa myös seuraavat kuusi vuotta joka tapauksessa? Paha sanoa.
Toinen huvittava esimerkki on Sdp:n Tuula Haatainen. Sdp kaivoi hänet ehdokkaakseen jostakin viimeisen hinkalon pohjalta, ja se näkyy. Väärissä vaaleissa mukana olevan Sdp:n ehdokkaan kannatus on kaksi prosenttia. Paavo Lipposen (sd) viime vaalien 6,7 prosentin katastrofaalisen huono tulos olisi Haataiselle hurja voitto – mihin hän ei tule yltämään.
Sdp:stäkin Niinistöä kannattaa 80 prosenttia. Se ei ole ihme, kun Sdp:n kellokkaat Lipposesta ja Erkki Tuomiojasta alkaen liputtavat Niinistön puolesta.
Haataisen virallinen kampanja-avaus on ensi maanantaina, Laura Huhtasaarella sunnuntaina. Tilannetta ne eivät muuta, vaan paikalle kutsuttu media on yhtä vaivautuneita kuin ehdokkaatkin. Sdp:n tilaisuuteen paikalle tulee Tarja Halonen tukea antamaan. Ele on kaunis, mutta ei siitä sen enempää.
Rkp:n Nils Torvaldsin tähti näkyy sammuneen ennen kuin syttyikään. Vasemmistoliiton Merja Kyllönen saa naamaansa julkisuuteen, se riittää hänelle.
Sillä, saako Paavo Väyrynen kasaan 20 000 kannattajakorttia vai ei, ei ole lopputulokseen mitään vaikutusta. Tuleepahan lopputentteihin yksi vänkääjä lisää.
Ehdokkailla ja kampanjatoimistoilla on ollut jo pitkään yksi toive ylitse muiden, jota tosin ei ole sanottu ääneen:
– Toivottavasti me kaikki hävitään edes yhtä rumasti.
