Lukiolaisten äidinkielen taito puhuttaa – Opettaja kertoo, mitkä sanat oppilailla menevät sekaisin

Julkaistu:

Konsepti ja konteksti, terrorismi ja terroristi, sivuuttaa ja sivuta.
Yksi maanantain suurista puheenaiheista on ollut lukiolaisten äidinkielen taito ja äidinkielen yo-kokeet. Asiasta on kirjoittanut tänään muun muassa Helsingin Sanomat.

Ylioppilastutkintolautakunta suunnittelee äidinkielen lukutaidon kokeen uudistamista ensi syksynä niin, että vastausten oikeakielisyyttä ei enää erikseen arvioida eikä kielen virheitä myöskään merkitä koesuoritukseen. Kieliasu on osana esitystavan arviointia.

Lukemisen virheet sen sijaan merkitään. Oikeakielisyys säilyy äidinkielen toisen kokeen, kirjoittamisen kokeen, keskeisenä arviointikriteerinä.

Asia saa silti monen äidinkielen opettajan ihon kananlihalle, monesta eri syystä. Äidinkielen opettajain liiton puheenjohtaja Sari Hyytiäinen ei kuitenkaan hätkähdä.

– Meillä on kaksi äidinkielen koetta, joiden pitäisi mitata erilaisia asioita. Tällä hetkellä ne mittaavat hyvin samanlaisia asioita. Tekstitaidon koe ei painota riittävän paljon lukemista, vaan tekstin rakenne ja kieli saavat arvioinnissa myös ison osan. Vaikka olisi ymmärtänyt tekstin hyvin, mutta jos omassa tekstissä on kielivirheitä, tämä piirre saa kohtuuttoman painoarvon, hän sanoo.

Yksi suuri syy on pelko nuorten kielellisen osaamisen rappeutumisesta. Virheiden kirjo kirjoitetussa tekstissä on kasvanut: pisteen paikka ei tunnu löytyvän, yhdyssanat on kirjoitettu erikseen ja isoja alkukirjaimia käytetään satunnaisesti.

Sosiaalisessa mediassa käytetty kieli pesiytyy koevastauksiin. Tämä on Hyytiäiselle tuttua sekä nykypäivästä, että omilta kouluvuosiltaan.

– Muistan kyllä itsekin, että kun kirjoitin nuorena päiväkirjamerkintöjä, niin se kirjoittamisen malli jäi mieleen.

– Tutultahan se kuulostaa. Etenkin eräänlaiset sivistyssanat menevät helposti sekaisin, jos ne ovat muodollisesti samanoloisia, vaikka merkitys onkin toinen. Niitä ei käytetä arkikielessä.

Esimerkkejä tällaisista sanoista ovat esimerkiksi konsepti ja konteksti, tiedoton ja tiedostamaton, paatunut ja paatoksellinen, Hyytiäinen kertoo.

Joukkoon mahtuvat myös sanat kuin ja mitä. Lukiolainen saattaa esimerkiksi kirjoittaa, että kissa on pienempi mitä koira. Samoin saatetaan kirjoittaa kysyvästi, että ketä sä oot silloin, kun pitäisi kirjoittaa kuka sinä olet.

– Mitä-sanaa huomaa käytettävän vertailussa, koska se on puheessa ihan tavallinen. Samoin vaan ja vain menevät puheessa sekaisin.

Joissain tapauksissa sanat menevät sekaisin opiskelijoiden huolimattomuuden vuoksi. Tällaisia sanoja ovat esimerkiksi rasisti ja rasismi, sekä hedelmäinen ja hedelmällinen.

Paljon on kiinni myös siitä, kuinka paljon nuoret ovat käyttäneet käsitteitä, joita heidän täytyy koevastauksiinsa kirjoittaa. Verkkotekstien silmäily on lisääntynyt todella paljon, ja se näkyy sanavarastossa, Hyytiäinen selittää.

– Jos kirjoitetaan kirjakielistä tekstiä ainoastaan koulussa ja kaikki muu on puhekielistä, niin se näkyy kirjoituksissa. Samoin niissä näkyy, jos ei lueta lehtitekstejä ja muita asiatekstejä, eikä kaunokirjallisuutta.

Lukiolaisten sanavirheitä

hedelmäinen ja hedelmällinen

henkinen ja hengellinen

kannattaa ja kannustaa

kiusaus ja kiusaaminen

konsepti ja konteksti

kuka ja ketä

kuin ja mitä vertailussa

lähiaikoina ja viime aikoina

näkökulma ja näkemys

paatunut ja paatoksellinen

rasisti ja rasismi

sivuta ja sivuuttaa

terrorismi ja terroristi

tiedoton ja tiedostamaton

tiedoton ja tietämätön

vaan ja vain

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt