Ex-kansanedustaja on työskennellyt elämästään 14 vuotta mielisairaalassa ja 11 vuotta eduskunnassa – ”Ei paljon eroa”

Ilkka Taipale haluaa, että mielisairauksista kärsivien sosiaalinen asema kohennetaan muiden sairaiden tasolle.

Ilkka Taipale eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan järjestämässä julkisessa kuulemisessa Eutanasia-kansalaisaloitteesta Helsingissä 9. marraskuuta 2017.

24.11.2017 7:01

Psykiatri Ilkka Taipaleen teos Mielisairaalassa – Lääkärin muistelmat (Into Kustannus) kertoo 57 vuoden ajanjaksosta. Kirja keskittyy mielisairaalakokemuksiin. Hän on toiminut Kellokosken mielisairaalan ylilääkärinä, Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian professorina sekä monissa kansalaisjärjestöissä.

– Kunnon mielisairaudet ovat aivojen sairauksia, jotka pitäisi lukea normaalien sairauksien joukkoon. Ne eivät ole erillisiä mielen sairauksia, Taipale kertoo Ilta-Sanomille syystään kirjoittaa muistelmat.

Hän vaatii muutosta tilanteeseen.

– Yleinen puhe mielenterveydestä kattaa tavallisten ihmisten ongelmatkin. Kunnon mielisairaus on ihan eri asia. Heidän asemansa on kerta kaikkiaan korjattava edes muiden vammaisten tasolle. Kaikkien vammaislakien olisi koskettava myös heitä, hän sanoo.

Taipale toimi kansanedustajana 1.10.1971–26.9.1975 ja 1.3.2000–20.3.2007. Vuoden 1999 eduskuntavaaleissa hän jäi varasijalle ja nousi eduskuntaan sosialidemokraattien ryhmään helmikuussa 2000, kun Tarja Halonen valittiin tasavallan presidentiksi.

Ilkka Taipale on ollut vuodesta 1965 naimisissa lääketieteen tohtori ja professori Vappu Taipaleen kanssa.

Taipale on viettänyt 14 vuotta elämästään mielisairaalassa ja 11 vuotta eduskunnassa.

– Siinä ei ole paljon eroa, hän tokaisi potilailleen.

Ilkka Taipale puhui suomalaisesta köyhyydestä kansalaisinfossa Helsingissä vuonna 2007.

Lex Taipaleeksi nimetty laki tuli voimaan 2000-luvun alkupuolella kansanedustaja Ilkka Taipaleen esityksestä. Lain mukaan kymmenen vuotta työttömänä olleita ja eläkeikää lähestyviä päästettiin eläkkeelle. Työministeri Jari Lindström sai virkamiesten ja poliitikkojen pitkäaikaisesta vastustuksesta huolimatta lain uusituksi.

Taipale kertoo, että hän kävi lain nimestä Lindströmin kanssa kädenväännön eduskunnan saunavaliokunnassa.

– Totesin nyt Jarille, että jos hän voittaa kädenväännön, lain nimeksi tulee Lex Lindström. Mutta jos minä voitan, sen nimeksi tulee… Lex Lindström. Hän on sen ansainnut. Kesti lähes minuutin ennen kuin hän voitti, Taipale kertoo kirjassa.

Taipale opittiin pian tuntemaan koko Suomessa. Se ei ollut aina helppoa.

– Muistona on myös kävelymme kansanedustajakaverini, veturinkuljettaja Harry Wallinin kanssa Töölön torilla. Kaksi kaveria istui katukiveyksellä Alkon nurkalla ja veti raakaa Koskenkorvaa suoraan pullosta. Havaittuaan meidät toinen huusi: ”Terve Ilkka, me edustetaan sua täällä!”, hän kertoo kirjassa.

Katkaisuosastolla hän oppi kaksi tapaa saada hankaliin asiakkaisiin yhteys.

– Ja jos jouduin saattamaan jonkun kaverin ulos, laitoin käteni rauhallisesti hänen harteilleen. Samalla tunnustelin vaivihkaa hänen hauiksensa paksuutta. Jos se oli kovin paksu, edettiin hitaasti maanitellen, jos vähän ohuempi, niin tavallista ystävällistä kävelyvauhtia, hän kertoo.

Vaasan mielenterveystoimistossa kesäkuussa 1974 Taipale hoiti Vaasan toimiston asiakkaiden ohella närpiöläisiä potilaita.

– Kuuntelin yksittäin heidän tarinoitaan sen asiaankuuluvan tunnin ja totesin lopuksi painavasti: ”Jag förstår er”. (”Ymmärrän teitä”). Kuulin myöhemmin potilaiden arvioineen, että parempaa lääkäriä he eivät olleet koskaan tavanneet. Potilaani puhuivat tuota 1400-luvun muinaisruotsia, Närpiön murretta, josta ymmärsin vain juonen, hän kertoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?