Raportti: valinnanvapaus heikensi paljon hoitoa tarvitsevien asemaa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Raportti: valinnanvapaus heikensi paljon hoitoa tarvitsevien asemaa

Raportin mukaan terveydenhoidon valinnanvapaus hyödytti Ruotsissa eniten hyvinvoivia.

Ruotsissa valinnanvapaus on jo käytössä terveydenhoidossa. Voitaisiinko sieltä ottaa oppia Suomeen?

24.11.2017 6:00

Ruotsissa vuonna 2010 voimaan tulleen terveydenhuollon valinnanvapauden arvioidaan lievästi heikentäneen paljon hoitoa tarvitsevien asemaa. Heitä ovat esimerkiksi diabeetikot.

Hoitosuhteet ovat katkonaisia ja koordinaatio eri palvelutuottajien välillä huonoa. Se haittaa juuri paljon hoitoa tarvitsevia.

– Tulkintani mukaan enemmistössä tutkimuksia arvioidaan näin, sanoo tutkija Niilo Luotonen Hanken Centre for Corporate Governancesta.

Luotonen on laatinut raportin Ruotsin terveydenhuollon valinnanvapaudesta Sitralle. Sen mukaan uudistus lisäsi vastaanottokäyntejä Ruotsissa selvästi. Valinnanvapauden vaikutuksista hoidon laatuun ei ole selkeää näyttöä. Asukkaiden tyytyväisyys ja kustannustehokkuus ovat parantuneet.

Ruotsin valinnanvapautta on käytetty esimerkkinä, kun puhutaan Suomen sote-suunnitelmista. Tilanne Ruotsissa on kuitenkin erilainen.

– Ruotsin valinnanvapaudesta käyty keskustelu on utuista, koska siellä on 21 erilaista mallia, sanoo johtaja Antti Kivelä Sitrasta.

Ruotsissa Suomeen suunniteltuja maakuntia vastaavat maakäräjät ovat voineet järjestää valinnanvapauden toteutumista eri tavoin.

Raportin mukaan laajat valinnanmahdollisuudet ja nopeampi hoitoon pääsy toteutuivat lähinnä tiheästi asutuilla alueilla, joilla asukkaat ovat verrattain hyvinvoivia.

Yksityisiä palveluntuottajia kiinnostavat ennen kaikkea tiheään asutut alueet. Mitä maakäräjien alueella on asukkaita neliökilometriä kohti, sitä pienemmät ovat potilaskohtaiset hoitomenot.

Se antaa mietittävää Suomeen. Suomessa on väkeä on vähemmän, harvemmassa ja se on vanhempaa kuin Ruotsissa. Keskivertoalueella Suomessa asuu 100 000– 200 000 ihmistä, Ruotsissa 200 000–300 000.

Suomen uudistuksen lähtökohdat poikkeavat selvästi Ruotsista

Viime vuonna Ruotsissa oli 488 yksityistä ja 663 julkista terveyskeskusta. Julkiset olivat kuitenkin yleensä isompia ja niillä oli enemmän asiakkaita.

Valtaosa yksityisistä palveluntuottajista pyöritti yhtä tai kahta terveyskeskusta. Vain kolmella suurella yrityksellä oli yli kymmenen hoitoyksikköä. Suomessa on pelätty, että sote johtaisi yksityisten keskusten keskittymiseen parille suurfirmalle. Ruotsin kuva on monimutkaisempi.

Suomen uudistuksen lähtökohdat poikkeavat selvästi Ruotsista. Yli sata vuotta toimineilla maakäräjillä on verotusoikeus. Suomessa maakuntia vasta suunnitellaan, eikä niille ainakaan aluksi tulisi verotusoikeutta.

Ruotsin valinnanvapaus koskee lähinnä perusterveydenhuoltoa. Suomessa uudistuksen piirissä olisi ainakin osin myös kallis sosiaalipuoli.

Suomessa on valmiiksi yksityisten yritysten pitkälti pyörittämä työterveyshuolto. Sellaista Ruotsissa ei ollut.

Ruotsissa valinnanvapaus on jo käytössä terveydenhoidossa. Voitaisiinko sieltä ottaa oppia Suomeen?

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?