Kotimaa

Valepoliisit kyttäävät nyt tietyn nimisiä ihmisiä – kuulutko joukkoon?

Julkaistu:

Rikos
Valepoliisit valitsevat uhrinsa muun muassa vanhakantaisten nimien perusteella.
Tämän vuoden nousevana rikosilmiönä ovat olleet kiistatta valepoliisijutut. Valepoliiseista on tehty vuoden aikana noin 900 rikosilmoitusta ja vuoden loppuun mennessä tuhannen rikosilmoituksen raja on todennäköisesti mennyt rikki. Se tarkoittaisi noin kolmea rikosilmoitusta per päivä.

Vaikka monissa tapauksissa huijaus on jäänyt yritykseksi, valepoliisit ovat siitä huolimatta tehneet vuoden aikana vajaan miljoonan euron tilin.

– Valepoliisijuttuja tehdään hyvin järjestäytyneesti ja vaikutukset näkyvät koko maassa, niitä ilmenee kaikkien poliisilaitosten alueilla. Epäiltyjä henkilöitä näissä jutuissa on vuodessa ollut vajaa parisensataa, kertoo Poliisihallituksen poliisitarkastaja Jyrki Aho.

Valepoliisitoiminta on poliisin käsityksen mukaan järjestäytynyttä ja johdettua. Erilaiset rikollisryhmät toimivat tehokkaasti kuin puhelinmyyntifirmat: on soittajaporras, jossa soittajat ottavat kontaktin uhriin ja esittäytyvät joko pankkivirkailijana ja poliisina. Rikolliset voivat soittaa päivän aikana satoja puheluita.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Soittajat kertovat uhrille, että tämän pankissa olevat rahat ovat vaarassa ja pyytävät verkkopankin tunnuksia suojatakseen omaisuuden. Joku voi käydä tapaamassakin uhria. Jos ja kun huijaus onnistuu, rahanpesuporras ottaa hoitaakseen rahojen alkuperän häivyttämisen.

 

Olen mielihyvällä katsonut juttuja, joissa asianomistajana ollut henkilö on voinut ylpeänä sanoa: minä tiesin, minä en mennyt halpaan.

Aho kertoo, että rikosilmoituksista on pääteltävissä, että valepoliisit valitsevat kohteensa muun muassa nimien perusteella.

Uhrien joukossa toistuvat samat etunimet: Kyllikki, Tellervo, Kerttu, Annikki, Marjatta, Erkki. Kaikki nimiä, jotka ovat olleet suosittuja lasten nimiä 1930–1950-luvuilla, eivät juuri sen jälkeen. Uhreiksi etsitään varta vasten iäkkäämpiä ihmisiä.

– Kaikki perinteisiä nimiä, ei keillekään nikoille tule valepoliisipuheluita.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ennen pitkää valepoliisi-ilmiö kuitenkin hiipuu, sanoo Aho. Poliisi on tehnyt yhteistyötä paitsi pankkien, myös erilaisten vanhusjärjestöjen ja lehdistön kanssa saadakseen valepoliisi-ilmiön kitkettyä. Ihmiset ovat yhä tietoisempia valepoliisien toimintatavoista eikä huijaaminen enää lopulta onnistu.

– Vaikka rikosilmoituksia on paljon, yhä harvemmin teot onnistuvat. Olen mielihyvällä katsonut juttuja, joissa asianomistajana ollut henkilö on voinut ylpeänä sanoa: minä tiesin, minä en mennyt halpaan. On kysytty soittajalta suoraan, että kuka te olette ja oletteko te valepoliisi, mistä te soitatte ja mikä on tehtävänne ja toimipaikkanne. Siellä on sitten soittaja mennyt hiljaiseksi ja pistänyt puhelun poikki.

Rahankalasteluyritykset eivät kuitenkaan koskaan häviä. Ne muuttavat muotoaan. Pinnalla ovat olleet viime aikoina ”romance scamit”, romanssipetkutukset, joissa leskiytyneet upseerit ja kuvankauniit naiset etsivät yksinäisistä ihmisistä elämänsä rakkautta.

– Tulee aina jotain, sen näkee erityisesti verkkomaailman rikoksissa. Ihmiset menettävät paljon maksukortti- ja henkilötietojaan osallistuessaan erilaisiin kilpailuihin, alennusmyynteihin ja tarjouksiin verkossa.

Jopa 170 000 euron saalis

Yksittäiset valepoliisihuijaukset voivat olla isojakin. Esimerkiksi Oulun poliisi sai alkukesästä tutkittavakseen jutun, jossa valepoliisit olivat vieneet iäkkäältä naiselta 168000 euroa rahaa. Poliisi sai rahoista noin 70000 euroa takaisin, ja juttu on edennyt syyteharkintaan.

Keski-Suomen alueella tutkittiin puolestaan kahta juttua, joissa rikosvahinko oli yhteensä satatuhatta euroa. Tutkinnanjohtaja Julle Lehtinen sanoo, että siinä tapauksessa poliisi pääsi väliin ja rikoshyödystä puolet saatiin takavarikoitua.

–Yleensä rahat katoavat nopeasti sen jälkeen, kun ne on siirretty uhrilta kolmannen henkilön tilille. Rahat nostetaan miltei saman tien pois.

Jos valepoliisi soittaa

Jos sinulta kysytään puhelimitse pankkikortin tietoja tai tunnuksia, älä kerro niitä missään tilanteessa, kenellekään. Poliisi tai pankin henkilökunta eivät koskaan pyydä pankkitunnuksia.

Älä anna periksi, vaikka huijari soittaisi monta kertaa. Hän voi keksiä erilaisia syitä soittamiseen.

Älä vie pankkikorttiasi ovella tai ulkona odottavalle vieraalle henkilölle.

Saat olla töykeä. Lopeta puhelu heti kun arvelet huijarin soittavan.

Ilmoita pankkitunnusten kyselyistä poliisille, omaisille tai hoitajille. Jos huijari on paikalla, soita hätänumeroon 112.

Oikealla poliisilla on poliisin virkapuku. Siviilipukuinen poliisi näyttää aina virkamerkin.

Poliisin lisäksi myös Suvanto-linja ja Rikosuhripäivistys (Riku) osaavat auttaa rikoksen uhreiksi joutuneita ikäihmisiä. Suvanto-linjan auttava puhelin vastaa maksuttomassa numerossa 0800 06776 (ti–to klo 12–16). Rikun auttava puhelin 116 006 (ma–ti klo 13–21 ja ke–pe klo 17–21).