Kotimaa

Ministeri Niinistön 4 edullista konstia ohjusuhan torjuntaan: ”Hajauttaminen, naamioiminen, linnoittaminen ja harhauttaminen”

Julkaistu:

Maanpuolustus
Puolustusministeri Jussi Niinistön mukaan Suomella ei ole varaa hankkia kykyä torjua ballistisia ohjuksia. Ruotsi sen sijaan hankkii amerikkalaisen Patriot-ohjusjärjestelmän Venäjän Iskandereita vastaan.
Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin) mukaan ballististen ohjusten torjuntakykyä ei ole lähivuosina mahdollista rakentaa Suomeen nyt käytössä olevilla resursseilla.

– Suurillakin panostuksilla, useita miljardeja euroja, saataisiin vain rajallinen kyky ballististen ohjusten torjuntaan. Silloinkaan ei olisi takeita, että niillä kyettäisiin suojaamaan kohteita, Niinistö sanoo.


(Videolla näkyy venäläisen Iskander-ohjuksen laukaisu ja räjähdys. Video on julkaistu 22. syyskuuta.)

Ruotsi kertoi edellisviikolla päätyneensä hankkimaan amerikkalaisen Patriot-ohjusjärjestelmän. Ruotsin asevoimien mukaan yksi syy tehdä hankinta on Venäjän Iskander-ohjukset Kaliningradissa, josta ne kantaisivat syvälle Etelä-Ruotsiin.

Pelkkien aktiivisten keinojen, kuten Patriot-ohjusten käyttäminen ballististen ohjusten muodostamaa uhkaa vastaan ei ole Niinistön mielestään Suomen kaltaiselle resursseiltaan pienelle valtiolle kuitenkaan mahdollista.

– Ilma- ja ohjuspuolustuksen näkökulmasta Suomen kannalta kustannustehokkain vaihtoehto perustuu monipuoliseen keinovalikoimaan, jossa painottuvat passiivisen puolustuksen keinot. Näitä keinoja ovat muun muassa hajauttaminen, naamioiminen, linnoittaminen ja harhauttaminen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Niinistö muistuttaa, että ballististen ohjusten torjunta edellyttää varsinaisten ohjusten lisäksi myös ennakkovaroitus- ja valvontajärjestelmän sekä johtamis- ja taistelunhallintajärjestelmän.

Kyse on siis laajasta ja hintavasta kokonaisuudesta.

”Suomeen kohdistuvaa uhkaa arvioidaan jatkuvasti”

Niinistön mukaan Suomen ilmapuolustusta kehitetään kuitenkin tälläkin hetkellä siten, että ohjustorjuntakyky on mahdollista liittää ilmapuolustusjärjestelmään tulevaisuudessa, kun teknologiat ovat riittävän valmiita ja kustannustehokkaita.

– Asiaan palataan varmasti tulevaisuudessa, kun ballististen ohjusten torjuntaan liittyvät teknologiat ovat riittävän valmiita ja kustannustehokkaita.

Niinistö ei kommentoi suoraan sitä, kuinka suojaton Suomi Venäjän Iskandereita vastaan hänen näkemyksensä mukaan on. Asiasta keskustellaan hänen mukaansa kuitenkin jatkuvasti.

– Suomeen kohdistuvaa sotilaallista uhkaa arvioidaan jatkuvasti. Tämä koskee myös ballististen ohjusten muodostamaa uhkaa. Järjestelmien ja suorituskykyjen kehittymistä seurataan.

Niinistö korostaa myös, että ilmatorjunta on tärkeässä asemassa Suomen ilmapuolustuksen kehittämisessä.

– Olemme juuri muutamia vuosia sitten uusineet pääkaupunkiseudun ilmatorjunnan pääkaluston NASAMS-ohjuksilla. Ilmatorjunnan lisäksi Suomen ilmapuolustus perustuu hävittäjätorjuntaan.

”Uhka on tiedostettu Suomessa jo vuosikausia”

Asiantuntijat ovat viime viikolla toistaneet Ilta-Sanomille näkemyksensä siitä, että Suomelta puuttuu kyky torjua pelättyä Venäjän ballistista Iskander-ohjusta.

Prikaatikenraali evp, turvallisuusanalyytikko Juha Pyykönen sanoi Ilta-Sanomille viikko sitten keskiviikkona, että Suomella ei ole välineitä torjua Iskandereita ja että kyseinen ongelma pitäisi ratkaista.

Samaa mieltä oli entinen ilmatorjunnan tarkastaja, eversti evp Ahti Lappi, jota Ilta-Sanomat haastatteli viime syyskuussa.

– Ne yltävät puoleen Suomeen. Uhka on tiedostettu Suomessa jo vuosikausia, mutta torjuntaan ei ole otettu mitään kantaa. Pidän sitä selvänä heikkoutena. Jos uhka todetaan, siihen pitäisi vastata. Ruotsissa on ryhdytty nopeisiin toimenpiteisiin, Lappi sanoi.

Venäjällä on Iskander M -ohjuksia muun muassa Pietarin lähistöllä Lugassa reilun 200 kilometrin päässä Suomesta. Ohjusten kantama on vähintään 400 kilometriä ja niitä voidaan siirtää laukaistavaksi muualta.

Kanervan mielestä asiaa on selvitettävä

Ilta-Sanomat kysyi viime viikolla myös eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsenten näkemyksiä siitä, että Ruotsi pyrkii saamaan kyvyn Venäjän Iskander-ohjusten torjuntaan, mutta Suomelta se puuttuu.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok) haluaa selvittää, tarvitseeko Suomi kykyä Iskander-ohjuksia vastaan.

Kanerva (kok) sanoi Ilta-Sanomille, että asiaa on tarkasteltava kunnolla.

– Ilman muuta tämän luokan asia on aihetta selvityttää, Kanerva sanoi.

Kansanedustaja Markus Mustajärven (vas) mielestä olisi parempi satsata rahaa ilmapuolustukseen kuin Suomen hävittäjät uusivaan HX-hankkeeseen.

– Pitää pystyä keskustelemaan siitä, meneekö ohjusjärjestelmien hankinta ohi hävittäjähankinnan, Mustajärvi sanoi.

Ilta-Sanomat kysyi, olisiko Patriot-järjestelmä Mustajärven mielestä hyvä vaihtoehto Suomelle.

– En ole asiantuntija. Voi olla hankalaa poliittisesti, mutta ainakin asiantuntijalausuntojen mukaan venäläinen torjuntakalusto on kilpailukykyistä, Mustajärvi sanoi.

Kansanedustaja Lea Mäkipää (sin) sanoi, että haluaisi ensin perehtyä tilanteeseen ennen kuin sanoo mitään.

– Tietysti kaikki tuollainen on puolustuksen kannalta tärkeää, Mäkipää sanoi.

Vihreiden kansanedustaja Krista Mikkonen sanoi, ettei osaa kommentoida asiaa.

– (Puolustusvaliokunnassa) puhutaan yleisesti kyvystä. En pysty kuitenkaan nyt mitään tästä kommentoimaan, Mikkonen sanoi.