Koulu-uupumus vaivaa, lukiolaiset ovat jo stressaantuneempia kuin vanhempansa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Koulu-uupumus vaivaa, lukiolaiset ovat jo stressaantuneempia kuin vanhempansa

Lukiolaisten koulu-uupumus lisääntyi. Siitä kärsivät etenkin tytöt.

Julkaistu: 22.11.2017 21:49

Uupumus vaivaa erityisesti tyttöjä, tuoreesta selvityksestä ilmenee.

Kolme neljäsosaa lukiolaisista kärsii kielteisistä tunteista kuten väsymyksestä, stressistä ja kyllästymisestä, ilmenee opetusministeriön selvityksestä. Vain neljäsosalla tunteet ovat myönteisiä.

Muun muassa koulu-uupumus on lisääntynyt selvästi lukioissa. Stressaantuminen vaivaa erityisesti tyttöjä, joista peräti 18 prosenttia on voimakkaasti uupuneita.

Pojista voimakkaasti uupuneita on vähemmän eli kahdeksan prosenttia. Poikia vaivaa sen sijaan tyttöjä kielteisempi suhtautuminen lukio-opiskeluun.

– Lukiossa pitäisi huolehtia osaamisesta ja hyvinvoinnista. Ne kulkevat käsi kädessä, sanoo Helsingin yliopiston professori Katariina Salmela-Aro.

Salmela-Aron mukaan nykyiset lukiolaiset ovat ensimmäinen sukupolvi, jossa lapset ovat stressaantuneempia kuin vanhempansa.

Vetovoima hiipui

Samalla lukioiden vetovoima on hiipunut. Viime vuosikymmenellä yli puolet ikäluokasta kirjoitti ylioppilaaksi, mutta tällä vuosikymmenellä ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrä on pudonnut alle puoleen.

– Tarvitaan osaamista, mutta lukion vetovoima hiipuu. Yhtälö on kestämätön, arvioi opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).

Lukioselvitys liittyy hallituksen keväällä käynnistämään lukiouudistukseen. Uudistuksen tavoitteena on lisätä lukioiden vetovoimaa, parantaa koulutuksen laatua ja sujuvoittaa siirtymistä korkeakouluihin.

– Tulevaisuudessa korostuu laaja-alainen yleissivistys, Grahn-Laasonen sanoo.

Lukiolaisia nyt noin 100 000

Suomessa on noin 350 lukiota. Opetus- ja kulttuuriministeriön projektipäällikön Tiina Silanderin mukaan suurten lukioiden määrä on lisääntynyt. Lukiolaisia on noin 100 000. Lukiolaisten määrä on vähentynyt 12 prosenttia vuosina 2006-2016. Määrän vähentyminen selittyy osin ikäluokkien pienenemisellä. Lukioista valmistuvien ylioppilaiden valmiudet eivät vastaa kaikilta osin korkeakouluopintojen edellyttämiä vaatimuksia, selvityksestä ilmenee.

– Haasteet liittyvät erityisesti asioiden syvälliseen ymmärtämiseen sekä tiedon käsittelyyn ja kriittiseen ajatteluun liittyviin taitoihin, kertoo Silander.

Pitkän matematiikan suosio putosi

Valmiuksien heikkeneminen näkyy vieraiden kielten ja matematiikan taidoissa. Silanderin mukaan vain kahta kieltä opiskelevien määrä on kasvanut, ja muita kuin englantia luetaan A-kielenä verrattain vähän.

– Pitkän matematiikan osaajia ei enää riitä täyttämään korkeakoulujen aloituspaikkoja matemaattista osaamista vaativilla aloilla, Silander arvioi.

Pitkän matematiikan opiskelijoiden määrä on pudonnut, mutta heidän suhteellinen osuutensa lukiolaisista on pysynyt ennallaan. Väheneminen johtuu siitä, että lukiolaisten määrä on pudonnut ikäluokkien pienentyessä.

Siirtymävaihekin takkuaa

Selvityksen mukaan opiskelijoiden siirtyminen lukioista korkeakouluihin takkuaa pahoin. 75 prosenttia ylioppilaista hakee korkeakouluihin, mutta vain kolmannes heistä pääsee jatkamaan opintojaan suoraan.

Seurauksena on, että suomalaisnuoret pitävät välivuosia lukion jälkeen harvinaisen paljon muihin maihin verrattuna. Keskimääräinen opintojen aloittamisikä korkeakouluissa on 24 vuotta, mikä on korkein OECD-maissa.

– On tärkeätä, että korkeakoulut ja lukiomaailma tiivistävät yhteistyötä, Grahn-Laasonen ohjeistaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?