Dramaattisena tiistaina 13. kesäkuuta selvisi, että Perussuomalaisista erkaantunut Uusi vaihtoehto jatkaa pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksessa ja hallitus ei kaadu. Takana oli hermoja raastava neljän päivän peli.
PS:n ministeriryhmän, nyt sinisten valtiosihteeri Samuli Virtanen oli tapahtumien keskipisteessä. Nyt hän ja puolustusministeri Jussi Niinistön avustaja Petteri Leino paljastavat IS:n haastattelussa ensimmäistä kertaa, miten kaikki meni.
Virtasella, joka poistui Kesärannan neuvotteluista virka-auton takaluukussa, oli hankkeessa ratkaiseva rooli. Tätä ennen hän ei ole antanut tapahtumista yhtään haastattelua. IS keskusteli parivaljakon kanssa Virtasen työhuoneessa ja sai käyttöönsä myös heidän viestinsä hallituskriisipäiviltä.
Lauantai: Shokki Jyväskylässä
Koko Perussuomalaisten johto vaihtui 10. kesäkuuta. Jussi Halla-aho oli voittanut murskaluvuin puheenjohtajaäänestyksessä Sampo Terhon, Laura Huhtasaari syrjäytti Jussi Niinistön 1. varapuheenjohtajan paikalta, Teuvo Hakkarainen valittiin 2. varapuheenjohtajaksi ja Juho Eerola 3. varapuheenjohtajaksi. Kaikille oli selvää, ettei PS voi jatkaa hallituksessa. Puolueen perustajan Timo Soinin elämäntyö oli mennyt parissa tunnissa.
SAMULI VIRTANEN: – Minulle oli täydellinen shokki, että Halla-aho voitti. Se tyrmistys oli valtava. Minä muserruin täysin suruuni ja ajattelin, että kaikki on mennyt. Varsinkin siinä vaiheessa, kun Huhtasaari valittiin varapuheenjohtajaksi, minulla oli vain yksi ajatus: tämä oli tässä.
– Olin kollegani Riikka Taivassalon (Soinin erityisavustaja) kanssa kahdestaan ruokalan puolella. Siinä tuli vain itku. Siinä vaiheessa päätin, että en voi jäädä tänne, lähden kotiin. Sitä vahvisti vielä se, että minulla oli perhe mukana, vaimo ja poika. Olin hotellilla heidän kanssaan, kiukuttelin ja ärisin. Tajusin, ettei tästä tule mitään, että tässähän tulee aviokriisikin. Ostin junalipun illaksi.
– Näin edustajiamme neljältä hotellin terassilla. Joku kylänmies tarjosi meille kaljat. Kun se oli hakemassa oluita, kysyin Timolta (Soini): Mitä nyt seuraavaksi? En tiedä, hän vastasi, en osaa sanoa.
– Pääministeri oli yrittänyt tavoitella Timoa, mutta ei saanut häntä kiinni. Sitten Juha (Sipilä) soitti minulle. Hän oli Virossa pelaamassa futista ja tapaamassa kollegaansa. Hän kysyi, miltä siellä näyttää. Sanoin, että tyrmistys on kovaa. Hän sanoi, kerro terveiset tutuille, mutta ei hän osannut muuta oikein sanoa. Hän sanoi, että yrittää vielä Timoa vielä tavoitella.
Virtanen hyppäsi junaan, lähti kohti Helsinkiä ja lähetti Taivassalolle pettymystä täynnä olevan viestin.
– Istun junassa yksin ja menin kotiini Helsinkiin murjottamaan. Pari kaveria yritti soittaa minulle junamatkan aikana. En vastannut kenellekään. Sitten Sampo Terhon erityisavustaja Otto Juote lähetti viestin myöhemmin illalla, joka nosti minut kanveesista. Otto yritti soittaa mutta en vastannut. Mutta sitten minä soitin niille myöhemmin.
– Siinä vaiheessa alkoi hahmottua, että jotain voi tulla. Olin mennyt kotiin siinä mielessä, että maanantaina menen luovuttamaan avaimet ja ryhdyn etsimään uutta duunia. Olemme kasvaneet nopeasti ja olen edennyt urallani nopeasti, mutta tiedän, että yhtä nopeasti kaikki tämä voi päättyä. Siinä vaiheessa eli ajatus siitä, että ei ole mitään tulevaisuutta politiikassa, ei mitään mihin mennä. Tiesin, etten kuulu siihen jengiin enää.
– Mutta revanssihenki tarttui. Soitin Otolle, että mikä on suunnitelma, mitä siellä on mietitty. Se oli ihan alkutekijöissään. Soitin Otolle varmaan puolen yön maissa. Otto kertoi että olivat huomanneet, että iso osa edustajista on tyrmistynyt. Onko jotain, miten voisimme jatkaa? Mietitään. Uni ei tullut. En enää soitellut. Oli yksinäistä pohdintaa.
Sunnuntai: Soittokierros kansanedustajille
– Soitin Juha Halttuselle (työministeri Jari Lindströmin erityisavustaja) sunnuntaina yhdentoista aikaan. Petterin (Leino) kanssa soiteltiin kahdeltatoista. Silloin alkoi vähän enemmän hahmottua ajatus siitä, että enemmistö kansanedustajista ei halua olla Halla-ahon johtamassa puolueessa. Se, että Halla-aho totesi, että jos ei kiinnosta, ovi on tuossa… Puolue ei ole vankila, me lähdetään.
– Sinänsä se ei ollut yllätys. Moni edustaja oli sanonut jo keväällä, että jos Halla-aho valitaan, hän ei aio tähän jäädä. Ministereiden kohdalla se oli ihan selvää.
Samuli Virtanen lähetti lauantaina ensin Soinin erityisavustaja Riikka Taivassalolle pettymystä uhkuvan viestin. Myöhemmin illalla Virtanen sai Sampo Terhon erityisavustaja Otto Juoteelta toivoa herättävän viestin.
– Ajatus syntyi siten, että nyt halla-aholaiset ovat kaapanneet puolueen, seuraavaksi ne vievät piirit, mutta eduskuntaryhmää ne eivät saa! Sitä ne ei pysty kaappaamaan, vaan enemmistö heittää vähemmistön pihalle. Sitten me ruvettiin Petterin kanssa listaamaan niitä edustajia, ketkä voisi olla tähän lähdössä mukaan. Sovittiin, että Petteri aloittaa soittokierroksen.
PETTERI LEINO: – Radikaaliryhmän heittämistä ulos eduskuntaryhmästä mietittiin jo kuntavaalien jälkeen, mutta sitä ei uskallettu tehdä. Kyllähän se tiedettiin että puolue ja ryhmä on hajalla.
VIRTANEN: – Siinä vaiheessa olin yhteydessä Riinaan (Nevamäki, pääministerin erityisavustaja) ja sanoin, että me olemme miettineet, miten voimme mennä tästä eteenpäin, mikä voisi olla vaihtoehto. Että meillä tuntuu suurin osa edustajista olevan halukkaita jatkamaan hallitusyhteistyötä. Että voidaanko tavata. Se oli sen jälkeen kun olin jutellut Petterin kanssa. Ennen pääministerin Ylen haastattelutuntia, joka alkoi kello 14.
Käynti Kesärannassa
LEINO: – Tämä (että halla-aholaiset nakataan eduskuntaryhmästä) eli yllättävän pitkään. Kaj Turunen ja monet edustajat olivat vielä maanantaina illallakin siinä uskossa, että mennään sillä suunnitelmalla, mikä oli sunnuntaina päivällä ja maanantaiaamuna.
– Pääministeri ei ollut se, joka laittoi meidät liikkeelle.
VIRTANEN: – Me laitoimme kyllä itse itsemme liikkeelle.
– Nevamäen kanssa olen joskus kello 16.30 sopinut, että tulen kello 18.30 Kesärantaan sunnuntai-iltana. Kello 18.08 olen laittanut Soinille viestin, että menen Kesärantaan. Timo laittoi: ok. Kysyin, onko jotain viestiä, jonka haluat, että välitän. Timo laittoi: Ei pidä olla liian hätäinen, siis heidän.
Kesärannassa odottivat Sipilä ja Nevamäki. Soini oli Kultarannassa presidentin turvallisuuspoliittisessa seminaarissa, Jussi Niinistö oli Petteri Leinon kanssa tämän tuttavan mökillä Hauholla.
VIRTANEN: – Tämä palaveri on se, mistä lähden takakontissa. Menin Kesärantaan kello 18.30. Tästä löytyy taksikuitti valtioneuvoston kansliasta. En saanut sinne kyytiä, kaikki autot oli varattuina. Mutta sain kyydin takaisin, lähdin valtioneuvoston sopimusautolla pois.
Erityisavustaja Petteri Leino ja valtiosihteeri Samuli Virtanen.
– Me tavattiin kolmistaan Kesärannan saunalla. Kerroin sitten kuulumisia, millainen järkytys valinnat oli. Sanoin Juhalle, että meidän poliittinen kotimme paloi maan tasalle. Sitten sanoin, että meillä on ajatuksena ollut tämä (ajaa halla-aholaiset ryhmästä), me on soiteltu muutamille edustajille. Meillä oli kymmenen siinä vaiheessa ja sanoin, että meillä voisi olla lopulta 20, jopa 21 edustaja. Pystyimme suurin piirtein tietämään, ketkä lähtisivät tällaiseen mukaan. Sitten me tiedettiin suurin piirtein, ketkä eivät ainakaan lähde.
LEINO: – Niinistö ja Soini eivät puhuneet kännykässä koko aikana kertaakaan. Timo ei soittanut kertaakaan (Jussi Niinistölle) Hauholle, vaikka Lauri Nurmi väittää kirjassaan, että puhelinlangat kävivät kiivaana Hauhon suuntaan. Kultarannasta ei tullut ainoatakaan puhelua.
VIRTANEN: – Minä juttelin kyllä Timon kanssa. Minua pelotti soittaa hänelle. Tässä oli se, että Timo kirjoitti sen blogin (ns. Juudas-blogi), että hänhän ei puolueesta lähde. Että nämä puheet ovat ihan älyttömiä. Se oli tosissaan sen asian kanssa.
– Timo oli vakaasti sitä mieltä, ettei lähde. Timo kävi surutyötä, että hänen elämäntyönsä oli tässä. Sitten soitin ja minun oli pakko sanoa, että on mietitty tällaista. Sitten se kuuntelee. Mutta se tykkäsi siitä ideasta. Siis siitä, että enemmistö ei lähde. Timo sanoi, että sitä eduskuntaryhmää ne ei kaappaa. Kaikkea ne eivät saa.
– Kun esittelin sitä pääministerille, että näin voitaisiin edetä, niin pääministeri kysyi: toimiiko tuo. Että olisi eduskuntaryhmä, joka ei nauti puoluejohdon luottamusta, että on se vähän hankalaa. Muistan elävästi, kun sanoin pääministerille, että Soini ja Niinistö eivät he voi lähteä puolueesta. Se oli siinä vaiheessa mahdoton ajatus.
Samuli Virtanen julkaisi Facebook-tilillään kuvan itsestään auton takakontissa sen jälkeen kun hänen poistumisestaan Kesärannasta nousi kohu.
LEINO: – Niinistökin sanoi siinä vaiheessa kun lähettiin Hauholle, että minä en perussuomalaisista eroa.
VIRTANEN: – Timo oli myös sunnuntaina iltapäivällä samaa mieltä: hän ei voi lähteä.
– Pääministeri sanoi, että no, että kyllä hänen täytyy tässä nyt miettiä muitakin vaihtoehtoja. Pääministeri kysyi myös, onko sitten mahdollista, että puoluejohto pystyy vaikuttamaan ministerinimityksiin eli nimiin.
LEINO: – Eihän me niin tyhmiä oltu, ettei tajuttu, että meidän täytyy saada suurempi ryhmä kuin Rkp ja Kd yhdessä, selvästi suurempi. Meidän piti tehdä selvästi edullisempi tarjous.
VIRTANEN: – Meillä oli noin puolen tunnin mittainen tapaaminen. Ajoin sitten Halttusen (Lindströmin avustaja) luo Puistolaan ja matkalla soitin Terhon erityisavustajalle Otto Juotteelle. Juteltiin, mitä olimme pääministerin kanssa puhuneet ja siitä, miten hankala yhtälö on.
Maanantai: Halla-aho trio-kokouksessa
Edellisenä torstaina oli ollut Soinin osalta viimeinen hallituspuolueiden puheenjohtajien trio, jossa Sipilä lahjoitti Soinille Santeri Alkion muistelmat.
– Pääministeri sanoi minulle tuolloin, että sano niille Halla-aholle ja Terholle, että kymmeneltä sitten ensi maanantaina. Perjantaina törmäsin Halla-ahoon ja sanoin, että Jussi kuule, en tiedä kumpi teistä voittaa, mutta PM pyysi sanomaan että voittajan kanssa tapaaminen. Selvä. Terholle sanoin samat sanat. Selvä, sanoi hänkin.
– Tiesin, mitä on tapahtumassa, mutta sovin Petterin kanssa, että kun olen triossa istunut ja olen meidän ministeriryhmän oikea käsi siellä, että minäkin menen. Odotin, että Jussi soittaa, jos ei halua. Ei siitä kuulunut mitään. Hän tuli sitten paikalle Sakari Puiston (PS:n poliittinen suunnittelija) kanssa. Siinä vaiheessa me emme tienneet, mitä PM ja Orpo ajattelevat.
LEINO: – Siinä vaiheessa Halla-aho ei keskustellut ministeriensä kanssa, että mistä hän aikoo siellä trioissa keskustella. Hän yksin pyöritti sitä palettia. Sitä ihmeteltiin.
PS-ministerien kriisipalaveri
Sunnuntai-iltana klo 22.46 Virtanen oli lähettänyt irtaantuville ministereille tekstiviestin: Hyvä ministeri. Timon puolesta kutsun sinut palaveriin Virtasen huoneeseen linnaan klo 14. Luottamuksellinen palaveri. Läsnäolo välttämätöntä. Myöhemmin kokous aikaistettiin klo 13:ksi.
LEINO: – Jari (Lindström) oli Kouvolassa, Pirkko (Mattila) oli mennyt Muhokselle. Oli sitten pakko tulla kaikkien. Kun kello 13 tässä kokoonnuttiin, niin silloin Timo sanoi, että Sampo johtaa, istuu pöydän päässä. Soini luopui ministeriryhmän puheenjohtajuudesta.
– Siinä palaverissa me sitten jouduimme toteamaan, että meidän suunnitelmamme ei toimi, siis se ajatus siitä, että potkimme halla-aholaiset pihalle.
– Tiesimme siinä vaiheessa, että pääministerin ja Orpon ilmoitus tulee tunnin kuluessa. Jumalauta, Perussuomalaiset muodossa tai toisessa lentää pihalle hallitutuksesta! Nyt on keksittävä toinen ratkaisu!
VIRTANEN: – Nevamäki soitti, että pääministeri ja Orpo tviittaavat tunnin päästä. Minähän lähdin (aamulla) trion jälkeen Kesärannasta pois. PM ja Orpo jäivät miettimään tilannetta.
LEINO: – Meitä oli tämän pöydän ääressä viisi ministeriä ja minä, Samuli ja (Soinin erityisavustaja Riikka) Taivassalo. Sitten todettiin, että nyt tarvitaan juristin apua. Soitettiin Jouni Westling paikalle. Westling oli silloin Sampo Terhon erityisavustaja, lakimies. Hän on nyt eduskuntaryhmän pääsihteeri.
VIRTANEN: – Silloin päätimme, ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin perustaa uusi ryhmä. Minä sanoin, että ei siitä, mitä olemme puhuneet, ei tule mitään. Että me perustamme oman ryhmän.
LEINO: – Mikä tarkoitti sitä, että menetetään puoluetuki, lex Soini iskee omaan nilkkaan, Timo ja Jussi joutuvat lähtemään puolueesta, mikä oli siihen saakka ollut heille vaikea asia. Halla-aho oli kutsunut kello 14:ksi ministerit puoluetoimistolle. Kaikki muut lähtivät, paitsi Timo jäi tänne. Se makasi tuossa sohvalla kolmisen tuntia. Ei puhunut mitään. Sen tunsi luissa ja ytimissä, että vanhaan samuraihin sattuu.
Neuvonpito Seppo Tiitisen kotona
VIRTANEN: – Tässä me istuttiin. Minun sihteeri haki meille ruokaa Burger Kingistä, syötiin välillä. Siinä vaiheessa soitin Nevamäelle, että suunnitelma on vaihtunut, ettei se alkuperäinen ole mahdollista, se poispotkiminen. Sitten Riina sanoi, että jutelkaa jonkun lainoppineen kanssa, täytyykö hallituksen erota, täytyykö käydä uudet hallitusneuvottelut.
– Sen takia me menimme Seppo Tiitisen luo. Minulla ei ollut Tiitisen numeroa. Riina antoi sen ja soitin Tiitiselle. Hän oli kesämökiltään tulossa ja sanoi, että tulkaa Tunturikadulle kello 17. Sinne mentiin, minä, Leino ja Westling. Sepolla oli vaaleansininen laukku, jonka hän oli varannut tuolinsa viereen. Hallituksenmuodostamissalkku, jota oli tarvittu seitsemän kertaa. Sanoin, että perustamme oman ryhmän ja haluamme sen kanssa jatkaa hallitusyhteistyötä; mllainen juridinen prosessi tämä on, haittaako ettei meillä ole puoluetta taustalla.
Samuli Virtanen kutsui PS:n irtaantuvat ministerit kriisipalaveriin.
LEINO: – Me pystyimme sanomaan, että meillä on 20 edustajaa, niin Tiitinen oikein viekkaasti katsoi ja sanoi: 106 on merkittävästi enemmän kuin 101 eli enemmistö eduskunnassa.
VIRTANEN: – Seppo sanoi, että tämä on maan kannalta parempi ratkaisu, hallitustyöskentely ei keskeydy. Eikä tule ohjelmamuutoksia.
LEINO: – Se oli meillekin aivan olennainen juttu. Emme saaneet päästää pääministeriä jättämään hallituksen eroilmoitusta. Jos eroilmoitus jätettäisiin, meidän asema heikkenisi olennaisesti. Vaikutusvalta olisi vähentynyt.
– Mietimme, vedättävätkö ne meitä, ja kumpi vedättää enemmän. Että jääkö lopulta Musta Pekka käteen? Hajotimme eduskuntaryhmän, puolue hajoaa ja meni vaikutusvaltakin, emme saaneet mitään – tätä mietittiin. Se oli ollut opposition ja hallituskumppanien tavoite, että persut, jotka kaksissa vaaleissa oli saanut kohtuullisen vaalituloksen, ei missään tapauksessa tule 2019 vaaleissa saamaan vastaavaa.
– Tässä pöydässä kello 16 sovittiin, että ryhmän valmistava kokous pidetään samana iltana kello 20 Suomalaisuuden liiton toimistolla. Tulee ne jotka pääsee. Ja varsinainen kokous siellä, mistä saadaan kabinetti, seuravana päivänä kello 11. Vaakunassa sattui olemaan yksi kabinetti, joka oli puolen päivän aikaan pari tuntia vapaa.
Tiistai: Kaikki ratkeaa
VIRTANEN: – Kun tiistaina lähdimme Vaakunaan, emme olleet varmoja, ketkä tulevat paikalle. Siellä oli hyvä tunnelma, halattiin puolin ja toisin. Saimme Leinon kanssa kiitokset, että teimme nopeassa ajassa tämän. Että miten nopeasti lauantain tyrmistyksestä ollaan tiistaina jo uuden alussa!
LEINO: – Kabinetti maksoi 250 euroa puoleksitoista tunniksi. Ei ollut vielä mitään muuta kassaa, maksoin tietysti omistani.
VIRTANEN: – Kun kävin miestenhuoneessa, niin käytävällä tuli vastaan keskustan Olavi Ala-Nissilä. Se varmaan katsoi, mikäs porukka täällä on, ei sanonut mitään. Olen laittanut Riinalle tiistaina kello 11.26 viestin, että meillä uuden ryhmän perustamiskokous on kohta päättymässä. 20 nimeä paperissa.
Kiitos tiedosta, saadaanko me pöytäkirjaote perustamisesta ja kirjautumisesta eduskuntaryhmäksi sekä tieto, että olette valmiita tukemaan Sipilän hallitusta. Mikä on ryhmän nimi? Nevamäki vastasi.
Meiltä Westling lähti viemään papereita eduskuntaan. Voidaanko nähdä siellä. Annamme eduskunnalle kirjelmän, jossa toteamme, että olemme valmiit tukemaan Juha Sipilän hallitusta sen nykyisen ohjelman ja kokoonpanon pohjalta. Ryhmän nimi on näin aluksi työnimenä Uusi vaihtoehto, Virtasen vastausviesti lähti.
Petteri Leino (kuvassa) ja Samuli Virtanen kertoivat tapahtumista, jotka johtivat perussuomalaisten hajoamiseen.
Kokous Vaakunassa alkoi 11.00. Kello 11.40 pöytäkirja oli jo valmis, sillä säännöt ynnä muut oli tehty valmiiksi edellisillan valmistavassa kokouksessa. Sipilä oli jo lähtenyt lentämään kohti Turkua viedäkseen presidentille Kultarantaan hallituksen erokirjeen, kun hän näki Nevamäen kännykästä eduskunnalle osoitetun kirjelmän ja nimilistan. Viestistä puuttui kuitenkin kirjallinen sitoumus hallitusohjelmaan. Kirjelmä ehti täysistuntoon kello 14. Viestittely jatkui siihen saakka, kunnes pääministerin kone nousi Turkuun:
Samuli, soitellaan kun ollaan Naantalissa. Pmi haluaisi kuulla vielä onko uusi ryhmä sitoutunut hallitusohjelmaan. Sitä ei ole paperissa. Voiko Simon Elo soittaa Juhalle klo 14.30? Nevamäki jatkoi.
Riina. Nyt on ilmoitus annettu. Mauri luki sen juuri.
Ja kaivatut asiakirjat ovat PMI spostissa.
LEINO: – Pääministeri pelasi varman päälle. Kaikki oli vielä täysin ohhoon päällä siihen kello 14:ään, kunnes varapuhemies Mauri Pekkarinen kopautti täysistunnon pöytäkirjaan, mitä tapahtui. Pääministeri ei ollut varma, että tämä toteutuu. Kun meillä oli tiedotustilaisuus Eduskunnan kirjastossa, pääministeri oli jo matkalla Naantaliin.
Maanantain alustavassa kokouksessa nähtiin myös nimiepisodi, joka jatkui tiistaina. Ensimmäinen vaihtoehto oli Suomalainen eduskuntaryhmä, toinen Konservatiivit ja kolmas Uusi alku.
– Timo soitti jostain Länsiväylän ruuhkasta, että hän tässä selaili nettiä ja se nimi Uusi suunta on joku eheyttämisryhmä ja joku hoitola on sen niminen, ettei me voida sitä ottaa. Kyseessä oli joku yksilöohjelma seksuaalirikollisille, eihän se käynyt. Uusi vaihtoehto tuli sitten väliaikaiseksi työnimeksi.
Lopullisen nimen Sininen tulevaisuus keksi Leino puolitoista viikkoa myöhemmin Iso-Roineen rannalla poutapilviä katsellessaan. Puoluerekisteriin nimi päätyi viime keskiviikkona.
VIRTANEN: – Päätimme että mennään porukalla Perussuomalaisten ryhmäkokoukseen. Se oli henkinen tyrmäys. Kello 13 piti alkaa kokous, tarkoituksella tullaan viisi minuuttia myöhässä, sanaakaan sanomatta lätkitään paperi pöydälle ja Elo sanoo viimeisinä sanoina: Nämä 20 kansanedustaja ovat eronneet tällä hetkellä tästä eduskuntaryhmästä. Kaikki kääntyivät kannoillaan ja poistuivat.
Tiistai oli hektinen päivä.
LEINO: – Slungis (puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo) totesi: Niin kuin ilmat olisi lyöty pihalle. Kun käytiin eroilmoitus jättämässä, pari edustajaa tuli saman tien pihalle, useampikin. Olisit kuullut, miten Kike Elomaa kehui meidän uutta ryhmäämme, hieno olla tässä porukassa, hän sanoi Vaakunassa. Tämä on upea porukka, hän toisteli. Sitten oli Arja Juvonen, miksei häntä pyydetty mukaan. Kuulemma sihisin hänelle kuin pahimmalle vihamiehelle, kirjoitti Juvonen Facebookissa. Mika Niikko, Toimi Kankaanniemi, Veera Ruoho olivat pettyneitä.
VIRTANEN: – He ottivat sen henkilökohtaisena loukkauksena. Olen vähän yllättynyt, että he palasivat persuihin.
– Kahteen yöhön ei nukuttu suurin piirtein ollenkaan. Jos olisi otettu jostakin viestintätoimistosta konsultti, tehty power point -presentaatioita ja pidetty työpajoja, tätä ei olisi saatu ikinä pystyyn.
Samuli Virtanen lähetti tämän viesti Petteri Leinolle tiistaina 13.6.