Kotimaa

Tellervo Koivisto puhuu avoimesti avioliittonsa vastoinkäymisistä – ”Sitä ei alkuaikoina kiinnitä sellaiseen huomiota..”

Julkaistu:

Toukokuussa edesmenneen presidentti Mauno Koiviston puoliso rouva Tellervo Koivisto vastaanotti tänään perjantaina Parisuhdepäivillä Vuoden parisuhdeteko -kunniamaininnan.
– Syvä kiintymys, keskinäinen sitoutuneisuus ja kunnioittava rakkaus sävyttivät elämää niin myötä kuin vastamäessä. Tänään tiedämme, että aina kuolemaan asti.

Näillä piispa Eero Huovisen toukokuussa Helsingin Tuomiokirkossa lausumilla sanoilla Parisuhdekeskus Katajan toiminnanjohtaja Liisa Välilä luovutti tänään perjantaina rouva Tellervo Koivistolle Vuoden parisuhdeteko -kunniamaininnan.

Palkinto myönnettiin Koiviston vaikutuksesta parisuhteen hyvinvointia vahvistavaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

– Myötä- ja vastoinkäymisissä. Sitä se tietysti oli pääasiassa, Tellervo Koivisto nauratti yleisöä perjantaina.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Mitkä sitten ovat rouva Koiviston mukaan ne asiat, jotka saivat hänen ja Mauno Koivisto rakkauden kantamaan yli 66 vuotta?

– Oliskohan se sellainen vanhanaikainen kun rakkaus. Maunon kanssa on aika vaikea saada riitaa aikaiseksi. Monta kertaa turhauduin, kun en onnistunut siinä. Riidassa on se hyvä puoli, kun se sopiminen on niin mukavaa, Koivisto pohti.

Hän kertoo hautajaisten jälkeisen ajan sujuneen oman kirjansa parissa työskennellessä. Se on myös auttanut pääsemään vaikeasta vaiheesta eteenpäin.

Valtiotieteen lisensiaatti Anne Mattssonin kirjoittama Tellervo Koivisto - elämäkerta -kirja julkaistiin alkuvuodesta.

Erityisesti Tellervo kertoo voimaantuneensa puolisonsa Mauno Koiviston hautajaisissa saamastaan palautteesta.

– Ihan hyvin olen voinut. Myönteistä palautetta tuli niin paljon hautajaisten yhteydessä.

Mauno Koivisto nukkui pois 12. päivä toukokuuta Meilahden sairaalassa 93-vuotiaana.

Presidentin terveydentila oli heikentynyt jo alkuvuodesta ja hänet oli siirretty saattohoitoon jo aikaisemmin. Koivisto siunattiin Helsingin Tuomiokirkossa helatorstaina, 26. päivä toukokuuta.

”Toinen osapuoli on ilman muuta se pää”

Pariskunnan liitto oli rakkautta ensi silmäyksellä, aina vuoden 1950 itsenäisyyspäivän aatosta lähtien. Koivistot tunnettiin tasa-arvoisesta kumppanuudestaan ja toinen toisensa kunnioittamisesta.

Parisuhdekeskus Katajan toiminnanjohtaja Liisa Välilän mukaan Koivistot ovat luoneet keskinäisellä läheisyydellään, rohkeudellaan, avoimuudellaan ja pitkällä avioliitollaan esikuvan sitoutuneesta parisuhteesta ja perheestä.

– Avioliitosta on vuosikymmentä aikana heijastunut suomalaisille kunnioitus, arvostus ja lämmin huumori, Välilä lausui.

– On siellä myöskin eräs asia, jota tämäkin porukka varmasti pohtii, Tellervo Koivisto huomautti.

Kuten monessa muussakin hyvässä avioliitossa, myös heidänkin suhteessaan oli kaksi osapuolta, joilla on jo lähtökohtaisesti erilainen asema, hän sanoi.

– Toisella oli synnynnäisesti kaikki mahdolliset edut puolellaan, ja kykenee menestymään alalla kuin alalla. Toinen on sitten hyvin keskinkertainen, hän sanoi vaatimattomasti.

– Jossakin vaiheessa sitä ei alkuaikoina kiinnitä sellaiseen asiaan huomiota, mutta kun on oltu jo aika korkeassa asemassa niin kuvissa toinen osapuoli on ilman muuta se pää ja toinen on sitten sellainen, joka näkyy kuvissa ja josta ei oikeastaan mitään muuta tiedetäkään.

– Heikompi osapuoli vähitellen huomaa, että eihän me voida olla kaikissa asioissa samanlaisia ja samanmielisiä. Jo se, että toinen on nainen, niin katsotaan asioita hieman toisella tavalla, hän sanoi.

”Minä olin Manun Tellervo, itsenäinen ihminen”

Kokemus puolisonsa varjossa elämisestä koski Koiviston mukaan etenkin suhteen ensimmäisiä vuosia, kun pariskunnan avioliitto oli vasta alkupuolella.

– Jolloin olin niin sanottu kotirouva. Jos se jotenkin vaikutti parisuhteeseen, niin ehkä lähinnä jonkinmoisena tyytymättömyytenä minun taholtani, hän kertoo.

Perheen lapsen Assi Koiviston synnyttyä vuonna 1957 Koivisto jäi kotiin hoitamaan tytärtä. Hän on myöhemmin myöntänyt kipuilleensa sen kanssa, että halusi elämältään myös jotain muuta.

– En sanoisi, että kaipasin työelämään, mutta kaipasin jotakin toisenlaista. Se ei pelkästään riittänyt, että oli kotona neljän seinän sisällä, hän kertoi kirjassaan.

1960-luvun lopulla Koivisto lähti mukaan akateemisten vasemmistonaisten yhdistys 9:än toimintaan. Yhdistyksen tarkoituksena oli sukupuolten tasa-arvon lisääminen.

– Tuli sattumia ja ystäviä ja sain oman foorumin kertoa asioista, jotka minulle olivat tärkeitä. Kysymys ei ollut siitä, että minua olisi koskaan estetty missään asiassa. Minulla oli hyvin venyvä liekaköysi.

– Minä olin Manun Tellervo, itsenäinen ihminen, hän sanoi.

Päätökset tehtiin kuitenkin yhdessä ja avioliitossa vallitsi tasa-arvo.

– En oikein tiedä, kumpi on perheemme pää, koska ei ole koiraa, jolle päätöksen voisi antaa, Tellervo Koivisto sanoi Ilta-Sanomille tämän vuoden tammikuussa.

Avioliittoon liittyi myös pettymyksiä

Koivisto kertoi perjantaina IS:lle myös pariskunnan kokemista vaikeuksista.

Raskaus ei ollut rouva Koivistoille itsestäänselvyys ja pariskunta olikin harkinnut jossain vaiheessa myös kasvattilapsen ottamista.

– Odotimme viitisen vuotta, mutta ei se vielä siinä vaiheessa tuntunut. Sitä vain kuunteli erilaisia kansaneuvoja ja uskoi, että kyllä se sieltä. Ja niin siinä kävi, että se onnistui ihan perinteisellä tavalla, Koivisto sanoo.

Pariskunta kertoo toivoneensa Assin jälkeen myös toista lasta, mutta haave jäi toteutumatta sen jälkeen, kun rouva Koivistolla oli todettu munasarjakysta.

– Selvisi kyllä syykin, miksi en enää toista lasta saanut. Nykyisin olisi ehkä sekin pystytty korjaamaan, hän sanoo.

Vuoden parisuhdeteko -kunniamainintoja on jaettu lähes kymmenen vuoden ajan. Aiempina vuosina se on myönnetty muun muassa Satu Taiveaholle ja Antti Kaikkoselle rohkeudesta puhua parisuhteesta ja lapsettomuuden kysymyksistä.

Viime vuonna kunniamaininnan sai Pikku Kakkonen 40 vuoden ajan järjestetyistä parisuhdetuokioista pienten lasten vanhemmille.