Kotimaa

Haavisto ja Haatainen lyttäävät Sipilän hallituksen EU-toimet: ”Hallituksen johto on nyt kateissa”

Julkaistu:

Pekka Haavisto ja Tuula Haatainen katsovat, että hallituksen sisäiset ristiriidat hidastavat sen toimintaa EU-kysymyksissä.
Presidenttiehdokas Pekka Haavisto (vihr) moittii Juha Sipilän hallituksen EU-politiikkaa haperoksi. Haaviston ja Tuula Haataisen (sdp) mukaan hallituksen sisäiset ristiriidat ovat johtaneet siihen, että EU:hun liittyvät asiat tulevat eduskunnan keskusteluun aivan viime hetkellä.

– Luulen, että hallituksessa on aika vaikea muodostaa näitä kantoja ja sen vuoksi asiat tulevat eduskunnalle viime hetkellä, Haavisto sanoi eilen IS:lle.

– Se varmasti johtuu hallituksen sisäisestä huonosta dynamiikasta EU-asioiden suhteen, hän pohti.

Haavisto ja Haatainen osallistuivat Helsingin yliopistolla Ilta-Sanomien, Paasikivi-seuran, UKK-seuran ja Suomen YK-liiton presidentinvaalitenttiin. Haaviston arvio on, että EU-asioiden käsittelyn hidasteena on sinisten eduskuntaryhmä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Siellä on tietty vastarinta EU-yhteistyön syventämiselle.

– Puolueella on noin alhainen kannatus. Toinen sinisten ongelma liittyy siihen, että on tarve tulla ulos hirveän räväköillä asioilla, kuten Jussi Niinistö teki sotaharjoitusten kohdalla. Tulkintani on, että siksi tullaan ulos Jussi-sotaharjoituksilla ja muulla vastaavalla, hän sanoi.

Haaviston mukaan vastaava puoluepolitikointi ei kuitenkaan istu yhteen hallitustyön kanssa, varsinakaan asioissa, joissa hallituksen ja presidentin yhteistyön pitäisi toimia.

Haatainenkin pitää hallituksen kokoonpanoa merkittävänä tekijänä EU-asioiden taka-alalle jäämisessä. Haataista hämmästyttää, miten kokoomus ja keskusta ovat olleet asiasta niin hiljaa.

– Minusta vaikuttaa siltä, että EU-politiikan johto on nyt kateissa, Haatainen sanoi.

Hallitus sai risuja asioiden EU-esittelystä eduskunnalle

Haatainen hyökkäsi maanantaina erityisen ärhäkästi pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitusta vastaan näkemyksellä, jonka mukaan parlamentarismin rooli EU-asioista päätettäessä on unohtunut.

Haatainen viittasi 22. marraskuuta, eli ensi viikon keskiviikon täysistuntoon, jossa Sipilän on määrä antaa ilmoituksensa eduskunnalle ajankohtaisia EU-asioita ja Suomen linjasta EU:n pitkän aikavälin kehittämisessä. Ilmoituksen pohjalta eduskunta käy keskustelun aiheesta.

– Eduskunta pääsee keskustelemaan näistä EU:n suurista tulevaisuuden kysymyksistä, joihin pysyvä rakenteellinen puolustusyhteistyö kuuluu, vasta tulevina viikkoina pääministerin ilmoituksen pohjalta, Haatainen sanoi.

– Nyt pääministerin ilmoitus on tulossa jälkeenpäin, kun on jo sovittu näistä asioista EU:n osalta.

Haataisen mielestä keskustelu olisikin pitänyt aloittaa jo hyvissä ajoin.

– Olen peräänkuuluttanut pääministeriltä sitä, eikö olisi ollut syytä ajoissa syksyllä käynnistään tästä keskustelu esimerkiksi pääministerin tiedonannolla, jolloin se olisi tullut valiokuntienkin keskusteluun, hän sanoi.


Haatainen muistutti Suomen perinteisestä linjasta, jonka mukaan EU-asiat käsitellään hyvin parlamentaarisesti.

– Ja sitä arvostetaan muualla. Ja niin se pitää hoitaa. Nyt kun isoja linjauksia tehdään, mitä tapahtuu EMU:ssa, mitä sosiaalisessa ulottuvuudessa mitä puolustuksessa ja ulkopolitiikassa. Kaikki nämä olisi pitänyt keskustella etukäteen, jotta hallituksella on kunnon perälauta, Haatainen sanoi.

Myös Haavisto yhtyi Haataisen moitteisiin hitaudesta EU-asioiden eduskunnalle ja suurelle valiokunnalle tuomisessa.

– Asiaa on perusteltu sanomalla, että ei tiedetä tarkkaan, miten muut EU-maat reagoivat ja mitä he esittävät. Meillä on ollut vaikeuksia saada tietoa myös siitä, mitä Suomi esittää. Aiemmin EU-asioiden seuranta on ollut paljon intensiivisempää, Haavisto sanoi.

Soini puolustautui syytöksiltä

Ulkoministeri Timo Soini (sin) puolustautui eilen maanantaina syytöksiltä, joiden mukaan hallituksen EU-politiikka olisi passiivista.

Hän allekirjoitti Suomen ilmoittautumisen pysyvään rakenteelliseen puolustusyhteistyöhön eilen Brysselissä, jonne EU:n ulko- ja puolustusministerit olivat kokoontuneet keskustelemaan aiheesta.

Soini muistutti STT:lle, että Suomi sai Brysselissä allekirjoitettuun asiakirjaan läpi muistutuksen siitä, että EU-maat ovat sitoutuneet auttamaan toisiaan hädän hetkellä ja näki kirjauksen todisteena siitä, että Suomen EU-politiikka tuottaa myös hedelmää.

Puolustusyhteistyöhön päätyi lopulta lähtemään yhteensä 23 EU-maata. Ulkopuolelle jättäytyivät Britannia, Tanska, Irlanti ja Malta ja Portugali.