Nimitutkija paljastaa: Näitä perisuomalaisia nimiä ei ole annettu yli 50 vuoteen – joukossa presidentin nimi - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Nimitutkija paljastaa: Näitä perisuomalaisia nimiä ei ole annettu yli 50 vuoteen – joukossa presidentin nimi

Nimistötutkijan mukaan nimi pudotetaan pois kalenterista vasta pakon edessä.

Täyttyvätkö päiväkodit muutaman vuoden päästä Nyyrikeistä, Valioista, Mielikeistä ja Ilmattarista?

4.11.2017 7:07

Ei nimi miestä pahenna vai pahentaako sittenkin?

Loppuviikosta järjestetyillä Nimistöntutkimuksen päivillä Helsingissä nostettiin tapetille kiinnostava ilmiö: käytöstä pois hiipuneet mutta suomalaisessa nimipäiväkalenterissa yhä sitkeästi sinnittelevät nimet.

Yliopiston almanakkatoimiston mukaan vuosien 1965–2012 aikana kenenkään ensimmäiseksi nimeksi ei annettu Suometarta, Väinämöä tai Kustavia.

Alle viisi kertaa ensinimeksi valikoitui naistennimistä Ainikki, Ilmatar, Impi, Lemmikki, Mielikki, Päivä ja Varma, sekä miestennimistä Esaias, Jaakoppi, Mies, Nyyrikki, Sulho ja Valio.

Miksi tällaisia nimiä on kalenterissa, nimistötutkija Minna Saarelma-Paukkala?

– Se johtuu siitä, että nimipäiväkalenteriamme on tehty vasta 80-luvulta lähtien tarkkojen väestötilastojen pohjalta eli sen mukaan, kuinka yleisiä nimet ovat. Sitä ennen 1800-luvulla ja vielä pitkälti 1900-luvun alussa kalenteriin vain laitettiin tiettyjä nimiä ikään kuin suositusnimiksi. Ajateltiin, että jos sinne laitetaan esimerkiksi nimi Suometar, kaikki suomalaiset innostuvat antamaan lapselleen tämän nimen. Se ei sitten toteutunutkaan, Saarelma-Paukkala selittää.

Nykyään nimet päätyvät nimipäiväkalenteriin suosionsa mukaan. Sääntöjen mukaan kalenteriin ei enää saa edes lisätä nimeä, joka on annettu lapselle alle 500 kertaa.

Takaisin suosioon

Suomalaisesta nimipäiväkalenterista vastaavan Saarelma-Paukkalan mukaan nimiä ei pyritä tiputtamaan almanakasta pois niin kauan, kun siellä riittää vielä tilaa.

– Jos nimiä lähtee tiputtamaan, voi käydä niin, että ne tulevatkin uudelleen suosioon. Sitten ne pitää taas palauttaa.

Esimerkiksi hän nostaa miehennimen Okko. Se poistettiin kalenterista 50-luvulla ja nostettiin takaisin kaksi vuotta sitten. Tämän vuosituhannen aikana Okko on annettu nimeksi 679 kertaa, 40-50 -lukujen aikana vain seitsemästi.

– Emme halua kalenteriin turhaa edes takaisin liikettä.

Saarelma-Paukkala pitääkin mahdollisena, että myös Suometar, Väinämö ja Kustavi tekevät paluun. Ne sopivat täydellisesti tällä hetkellä vallitsevaan vanhoja nimiä suosivaan trendiin.

– En uskaltaisi lähteä niitä nyt tiputtamaan. Suomenkieliset nimet ovat tällä hetkellä suosittuja, kuten Väinö tai Aino.

Joku osaa ehkä yhdistää Väinämö-nimen myös maamme johtoon, presidentti Sauli Väinämö Niinistöön.

– Siitä huolimatta Suomessa ei ole ollut pikkuisia Väinämöisiä vuosikymmeniin, sanoo Saarelma-Paukkala.

Väinämön huippuvuodet olivat 1940- ja 1950-luvuilla. Suomettaria ja Kustaveja on annettu tasaisesti muutamia vuosittain, mutta ei etunimeksi.

Sauli Väinämö Niinistö vuonna 2004.

Trendit pyörivät ympyrää

Nimistötutkijan mukaan vanhojen nimien lisäksi tällä hetkellä suositaan sekä suomenkielisiä että kansainvälisiä nimiä.

Suomen kielestä pohjalta muotoutuneista nimistä hän nostaa esimerkeiksi Rauhan ja Vienon sekä Onnin ja Urhon.

– Näitä keksitään paljon myös uusia, kuten Lumi ja Kaisla, ne ovat olleet vasta vähän aikaa käytössä. Poikien nimistä uutena on tullut esimerkiksi Sisu, Saarelma-Paukkala kertoo.

– Toiset vanhemmat keksivät hyvinkin erikoisia nimiä, kuten tytöille Puolukka, Unikukka ja Sumu tai pojille Oksa tai Myrsky.

Kansainvälisen trendin mukaan lapselle halutaan tietoisesti antaa nimi, joka toimii maailmalla ja on niin sanotusti eurokelpoinen.

– Tällasia nimiä ovat muun muassa tytöillä Olivia, Stella ja Jessica ja pojilla Oliver, Daniel ja Robin. Nämä tunnistetaan hyvin muissakin maissa, eivätkä ne aiheuta ongelmia, jos lapsi menee ulkomaille töihin tai opiskelemaan.

Nimikalenteri on alati muuttuva palapeli

Saarelma-Paukkalan mukaan nimien sovittaminen kalenteriin on taitolaji ja samalle päivälle osuvilla nimillä on lähes aina joku yhteys toisiinsa. Tyylikkyys kärsii, jos samalle päivälle tulee yli kymmenen nimeä. Ihannemäärä on viiden maksimi.

– Tietysti jos suomalainen nimipäiväkalenteri rakennettaisiin uudestaan tyhjästä, voitaisiin tehdä ihan tyylikkäitä ratkaisuja, mutta nyt kun se on usean aikakauden tulos, niin se on aika kirjava tilkkutäkki.

Suomalainen nimipäiväkalenteri päivitetään viiden vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2020. Siihen tulevat nimet päätetään ensi vuoden aikana. Siitä Saarelma-Paukkala ei uskalla vielä antaa vihiä.

– Kyllä minulla jotain tuntumaa siitä on, mitä uutta sinne tulee.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?