Kotimaa

Populismin tutkija: Siniset pyrkivät vaihtoehdoksi isoille, perussuomalaiset asettuvat kaikkia vastaan

Julkaistu:

Populismin tutkijan Emilia Palosen mukaan oli täysin loogista, että perussuomalaiset lopulta jakautui kahtia.
Sen jälkeen kun Jussi Halla-aho valittiin kesäkuussa perussuomalaisten uudeksi puheenjohtajaksi, on sekä puolueesta loikanneilla sinisillä että puolueeseen jääneillä ollut tarve löytää ja määritellä itsensä kannattajien silmissä uudelleen.

Ennen kaikkea kyse on siitä, miten ne onnistuvat erottumaan muista puolueista.

Helsingin yliopiston populismin tutkijan Emilia Palosen mukaan perussuomalaisista loikanneet siniset vaikuttavat pyrkivän luomaan itsestään vaihtoehtoa lähinnä suurille puolueille keskustalle ja kokoomukselle.

Tämä näkyy hänen mukaansa siinä, miten uusi perusteilla oleva puolue tuo itseään esiin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Siniset ammentaa valtavirtapopulismista. Sana ”toivo” on mainittu ja vastakkainasettelun aika on kyseenalaistettu, Palonen kuvailee.

– Ikään kuin he yrittäisivät tällä hetkellä laittaa itseään vaihtoehdoksi jollekin näistä isoista puolueista, mikä on tietysti hankalaa, kun kannatus ja jäsenmäärä ovat tällä hetkellä aika pieniä. Ja samalla, kun he ovat hallituksessa näiden puolueiden kanssa, Palonen sanoo.

Samalla Siniset pyrkii erottumaan oppositiossa istuvista perussuomalaisista.

Halla-ahon vetämä perussuomalaiset taas pyrkii Palosen mukaan asettumaan vastakkain koko Suomen poliittisen järjestelmän kanssa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Perussuomalaisten mukaan ”kaikki muut puolueet ovat huonoja, koko poliittinen systeemi on epäilyttävä ja meidän agenda on selkeästi määritelty, mutta sitä ei ole otettu huomioon”.

”Perussuomalaisten jakaantuminen oli loogista”

Palosen mukaan oli täysin loogista ja odotettavaa, että perussuomalaiset lopulta jakautui kahtia. Hän kertoikin lyöneensä vetoa, milloin jakaantuminen tapahtuu.

Maahanmuuttovastainen siipi näyttäytyi vahvana perussuomalaisissa etenkin vuoden 2012 jälkeen ja sillä oli Palosen mukaan lähinnä vain yksi agenda.

– Soinilaiset taas pyrkivät vetämään kaikki sisään, eikä tehty hirveästi eroa sillä, minkä takia nyt todella ollaan perussuomalaisissa. Ja vain toivotaan parasta, että se veisi vaalivoittoon.

Jossain vaiheessa perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Timo Soini (sin) kuitenkin menetti Palosen mielestä kyvyn uusiutua, eikä Audinsa kyydissä paikalta huristeleva ulkoministeri enää ollut samaistuttavissa oleva hahmo kaikille kannattajille.

– Puolueet tuottavat näitä ”meitä” ja meihin samaistuminen on ollut monesta näkökulmasta se idea perussuomalaisissa. Nyt ikään kuin saattoi olla vaikea samaistua ministeri Soiniin, jos hallituksen päätöksetkään eivät olleet sellaisia kuin ihmiset haluavat, Palonen sanoo.

Ajatusta ”meistä” alkoivatkin hakea muut, etenkin maahanmuuttovastaiset tahot puolueen sisällä.

Palosen ja Tuija Saresman toimittama tuore kirja Jätkät ja jytkyt (Vastapaino) käsittelee perussuomalaisia ja populismin retoriikkaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt