Kotimaa

Kommentti: Mitä peliä puolustusministeriön turvallisuuskomitea pelaa presidentinvaalien alla?

Julkaistu: , Päivitetty:

Puolustusministeriön alaisuudessa toimivan turvallisuuskomitean asiantuntijaverkosto kehottaa varautumaan Venäjän vaikutusyrityksiin presidentinvaaleissa ja pelottelee mm. salamurhan mahdollisuudella. Suomen valtiollinen (!) elin pelaa itse nyt Venäjän pussiin. Sen motiiveja sopii ja pitää kysyä, kirjoittaa politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.
Presidentinvaalitentit alkavat huomenna maanantaina kunnolla, kun kaikki seitsemän ehdokasta ovat ensimmäistä kertaa Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) tentissä.

Sen alla julkisuuteen nostettiin puolustusministeriön yhteydessä toimivan, valtioneuvostoa avustavan turvallisuuskomitean asiantuntijaryhmän raportti, jossa pohditaan (ja pelotellaan), miten Venäjä voi vaikuttaa kolmen kuukauden kuluttua pidettävien presidentinvaalien lopputulokseen. Lauantaina asiasta uutisoi Helsingin Sanomat.

Venäjän informaatiovaikuttamisen mahdollisuus on tosiasia. Siihen on syytä varautua. Esimerkkejä löytyy Yhdysvaltain ja Ranskan presidentinvaaleista.

Mutta nyt menee yli. Pahemman kerran.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Asiantuntijaryhmän listalla ovat Venäjän mahdolliset operaatiot sosiaalisessa mediassa, suomalaisten vaikuttajien hyödyntäminen, poliitikkojen tukeminen tai mustamaalaaminen, äänestystulosten kyseenalaistaminen - mutta myös varoitus esimerkiksi salamurhasta.

Kaikkiaan listataan yhdeksän uhkakuvaa, joista tärkein on tämä:

Mahdollisuus nostaa Kremlin suosima ehdokas Suomen presidentiksi seuraavissa vaaleissa sekä vaikuttaminen muidenkin ehdokkaiden ajatteluun.

Haloo?!

Presidentti Sauli Niinistön kannatus on tuoreimman Ylen gallupin mukaan 76 prosenttia eli valinta jo ensimmäisellä kierroksella on kutakuinkin varmaa.

Kun Niinistö aloittaa toisen kautensa maaliskuussa, hänet junaili Mäntyniemeen siis Kreml.

Niinkö?


Nato-motiivi taustalla?

Ulkopolitiikan ja maan johdossa on IS:n tietojen mukaan luettu raportin tietoja ja näkemyksiä kauhuissaan.

Asiaan ei haluta ainakaan nyt julkisesti puuttua, koska presidentinvaalikampanjat ovat käynnissä. Sanot niin tai näin, kommentti voidaan tulkita osaksi kampanjaa.

– Nyt on kylvetty sitten se, mitä Venäjä oikeasti toivoo, IS:lle kommentoidaan lisäyksellä, että ”kahtiajako syvenee” - aivan kuten Venäjän pelätään haluavankin.

Niin kuin onkin: nyt julki tulleiden arvioiden jälkeen kaikkea, mitä presidentinvaaleissa sanotaan, voidaan tulkita Kremlin ohjauksen tuotokseksi. Kaikki mitä Venäjästä kirjoitetaan, voidaan tulkita Venäjä-myönteisyydeksi. Leimakirveen heittelijöille on annettu aseet käsiin.

Jos presidenttiehdokas esimerkiksi ei kannata Nato-jäsenyyttä, toiminta perustuu komitean varoituksen mukaan ehkä Venäjän vaikutukseen. Rkp:n Nils Torvaldsia lukuun ottamatta kukaan muu ei kannata Nato-jäsenyyttä. Nato-myönteisyys ei tietenkään ole Venäjä-myönteisyyttä.

Moni kysyy, miksi komitea tuli ulos juuri nyt, kun ehdokkaiden yhteistentit alkavat.

Keskustelu Natosta voi olla yksi motiivi, IS:lle arvioidaan. Esimerkiksi kokoomuksessa on paljon niitä, jotka ovat suivaantuneet Niinistön passiivisuuteen Nato-jäsenyyden ajamisessa, vaikka kokoomuksen puoluevaltuusto Niinistön ehdokkuudesta eilen riemuitsikin.

Joka tapauksessa valtiolliselta elimeltä kyseessä on reipas ulostulo. Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin) kannattaa kysyä komitean pääsihteeriltä Vesa Valtoselta, mihin sillä pyrittiin.

Maininta salamurhasta on erityisen outo. Tällaisilla pohdinnoilla saattaa olla joillekin jopa ruokkiva vaikutus.

Lähettilästä pitää varoa?

Myös Venäjän uutta Suomen-lähettilästä Pavel Kuznetsovia pitää asiantuntijaverkoston mukaan varoa.

Allekirjoittanut haastatteli ensimmäisenä suomalaismedian edustajana Kuznetsovia lokakuun alussa (IS 7.10.). Lähettiläs vastasi korrektisti esitettyihin kysymyksiin.

Suurta uutista haastattelussa ei ollut, sillä Kuznetsovin esimies, Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi samat asiat Kultarannan pihalla Suomen-vierailullaan kesäkuussa 2016. Siis sen, että Nato tulkitaan Venäjällä viholliseksi, ja jos Suomi liittyy sen jäseneksi, Venäjällä on omat vastatoimensa. Näkemys ei ole taatusti yllätys kenellekään.


Haastatteluun Kuznetsov suostui haastattelupyynnön perusteella, sitä ei totisesti tuputettu Venäjän lähetystön taholta.

Asiantuntijaverkosto antaa ymmärtää, että tällaiset haastattelut ovat vaarallisia. Kuznetsovin epäillään lisäksi hyödyntävän vanhoja suhteitaan, joita hänellä on kahdelta edelliseltä Suomen-komennukseltaan.

Kahtiajako syvenee

Turvallisuuskomitean julkisuuteen antama raportti kannattaa ottaa esille maanantaina EVA:n tentissä. Ehdokkaiden näkemykset sitä ovat mielenkiintoista kuultavaa.

Jos Venäjä haluaa nostattaa pelottelullaan eripuraa ja kahtiajakoa, niin turvallisuuskomitean kautta se on nyt onnistunut erinomaisesti.

Tilanteessa on koomisia yhtymäkohtia 1970-luvulle, jolloin Suomessa kerättiin listoja neuvostovastaisuuksista ja niiden esittäjistä. Nyt samaa joutuu pelkäämään kaikessa Venäjään liittyvässä keskustelussa - tosin toisin päin. P-nuolijan leimaa tuputetaan herkästi.

Joka tapauksessa turvallisuuskomiteassa harkinta petti - varsinkin ajankohdan suhteen. Se herättää myös kysymyksen, pelaako puolustusministeriön alainen turvallisuuskomitea jotakin omaa turvallisuuspoliittista peliään.

Muuten: onko Leo Tolstoin tuotannon kehuminen nyt vaarallista Venäjä-myönteisyyttä vai ei? Olisiko mahdollisuus saada komitealta vielä tarkempia ohjeita, että osaa varoa vääriä tahoja ja vääriä puheita.


Tässä olisi oikeastikin syytä pelätä Venäjän vaikutusyrityksiä Suomessa ilman että puolustusministeriön turvallisuuskomitea lietsoo hysteerisyyttä presidentinvaalikamppailuun.

Päivitys kello 14.40: Lisätty viittaus Helsingin Sanomien lauantaiseen uutiseen.

Juttua täsmennetty 1.11. klo 15.55: Uhka-arviot ovat asiantuntijoiden, eivät Turvallisuuskomitean jäsenten arvioita.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt