Kotimaa

Mannerheimin ”ammutaan paikalla” -julistus löytyi Veijon ulkovarastosta – julma määräys sinetöi kahden nuorukaisen kohtalon

Julkaistu:

Vanhasta puulaatikosta löytyi Mannerheimin vuonna 1918 antama määräys kahden miehen teloittamisesta.
Suomenniemen entisen pappilan ostanut Veijo Jääskeläinen teki arvokkaan löydön talon ulkovarastoa siivotessaan.

Vanhassa puulaatikossa oli alkuperäinen Carl Gustaf Emil Mannerheimin ammutaan paikalla -julistus, joka luettiin kirkoissa sisällissodan aikana, kevättalvella 1918.

Näyttää siltä, että julistus on johtanut Suomenniemellä lukemista seuraavana päivänä kahden nuorukaisen teloittamiseen kyseenalaisin perustein.

– Ainakaan ei voi olla huomaamatta, että julistus on voinut vaikuttaa asiaan, sisällissodan tapahtumiin erikoistunut savitaipalelainen tietokirjailija Pentti Pylkkö arvioi Länsi-Saimaan Sanomissa, joka kertoi ensimmäisenä Mannerheimin julistuksen löytymisestä.

Järvenpääläinen Veijo Jääskeläinen osti vaimonsa Alli Jääskeläisen kanssa Suomenniemen entisen pappilan Mikkelistä. Pariskunta muutti taloon viime keväänä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Veijo Jääskeläinen törmäsi ulkovarastoa siivotessaan asiakirjaan, joka osoittautui historiantutkimuksen kannalta aarteeksi. Vanhan puulaatikon pohjalla oli lehtien alla kellastunut paperi, valkoisen armeijan ylipäällikön, kenraali Mannerheimin 23. helmikuuta 1918 antama kuulutus, jonka mukaan esimerkiksi sabotöörit ja aseellista vastarintaa maan laillista sotavoimaa vastaan tekevät henkilöt ammutaan paikalla.

”Jokainen, jolta 8. päivää sen jälkeen kun tämä kuulutus on luettu maan kirkoissa, löydetään ilman asianomaista lupaa säilytettyjä aseita tai joka tavataan armeijan selkäpuolelta, ammutaan paikalla”, julistuksessa uhataan.


Mannerheimin julistuksen on jopa tulkittu antaneen luvan suorittaa teloituksia oman harkinnan mukaan.

”Kapinallinen, joka avoimessa taistelussa laskee aseensa ja antautuu vangiksi, vangittakoon päällikön harkinnan mukaan”, julistuksessa todetaan.

Ammutaan paikalla -julistuksen sisältö on tuttu historiantutkijoille, mutta alkuperäinen kuulutus on erittäin harvinainen.

Mannerheimin manifesti luettiin Suomenniemen kirkossa ensimmäisen kerran 23. maaliskuuta 1918. Pitäjä oli valkoisten hallussa, mutta naapurikunnassa Savitaipaleella taisteltiin.

Valkoiset teloittivat suomenniemeläiset nuorukaiset Adam Mettisen, 18, ja Arvi Ukkosen, 19, heti seuraavana päivänä 24. maaliskuuta Suomenniemen Kiesilässä.

Mettisen teloittamisen syyksi merkittiin urkkijana toimiminen ja Ukkosen synniksi luettiin punakaartilaisuus, vaikka mies itse kiisti kuuluneensa järjestöön.

Kaksikko joutui valkoisten liipasimelle, koska oli mennyt käymään punaisten puolella.

Adam Mettisen äiti lähetti viranomaisille kirjeen, jossa hän kuvaili teloittamista ”syyttömien poikain murhaksi”. Äiti kuvaili, kuinka pojat ammuttiin ”seittämällä kiväärillä”.

Nuorukaisten teloittaminen järkytti paikkakuntaa. Teloitetut saivat kunnan kustantaman hautakiven Suomenniemen hautausmaalle.

Kiveen on hakattu teksti: Annoitte nuoren elämänne v. 1918 uhreina.


Veijo Jääskeläinen aikoo säilyttää Mannerheimin julistusta kehystettynä kotinsa seinällä.