Tyypillinen jäsen on Partasen mukaan keskiluokkainen, perheellinen ja työssäkäyvä mies - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Supon erikoistutkija: Tällainen on lakkautetuksi vaaditun uusnatsijärjestön tyypillinen jäsen – keskiluokkainen, perheellinen, työssäkäyvä, mies...

Suojelupoliisin erikoistutkijan mukaan Pohjoismainen vastarintaliike on poliittisilta tavoitteiltaan poikkeuksellisen radikaali äärioikeiston järjestö.

26.10.2017 17:20

Suojelupoliisin erikoistutkijan Tommi Partasen mukaan lakkautettavaksi vaadittu Pohjoismainen vastarintaliike (PVL) on luonteeltaan vallankumouksellinen ja militantti ääriliike.

Verrattuna muihin eurooppalaisiin äärioikeistolaisiin järjestöihin se on Partasen mukaan poliittisilta tavoitteiltaan poikkeuksellisen radikaali. Sen perimmäinen tavoite on kumota Suomen valtiosääntö, tarvittaessa vallankumouksen kautta.

– Monissa maissa tyypillisillä rasistisilla skinhead-kerhoilla ei ole poliittisia tavoitteita. Toisaalta ne, joilla poliittisia tavoitteita on, pyrkivät yleensä piilottamaan kansallissosialismin ja natsismin ihailun, usein järjestäytyvät puolueiksi. Tällaista avoimesti kansallissosialistista, ulkoparlamentaarisin keinoin uutta valtiota ajavaa järjestöä en toista tiedä, Partanen sanoi torstaina Pirkanmaan käräjäoikeudessa.

Jopa Ruotsissa PVL:n sisarjärjestö on perustanut parlamentaarisen puoluesiiven, mutta Suomessa sellaista ei Partasen mukaan ole.

Häntä kuultiin asiantuntijatodistajana jutussa, jossa Poliisihallitus vaatii PVL:n ja sen alajärjestön Pohjoisen perinteen lakkauttamista. Partasen laatima lausunto PVL:stä on oikeudessa kirjallisena todisteena.

Vaikka tavoitteet ovat radikaalit, niin toimintatavoiltaan PVL on Partasen mukaan eurooppalaisittain keskivertoa maltillisempi äärioikeistolainen ryhmä. Väkivaltaisempia ovat muun muassa katuväkivaltaa harjoittavat skinheadkerhot ja äärioikeistolaista terrorismia harjoittavat ryhmät.

PVL:ään liitettyjä rikoksia on Partasen mukaan tapahtunut joka vuosi vuodesta 2011 lähtien, mutta kuitenkin harvakseltaan. Tyypillisesti kyse on reaktiivisesta väkivallasta. On tulkittu esimerkiksi kriittinen kommentti tai ele hyökkäykseksi järjestöä kohtaan.

Jäsenet keskiluokkaisia

Partanen arvioi, että PVL:n aktiivisten jäsenten määrä on tätä nykyä 80-85. Saman verran tai enemmän on toimintaan vähemmän aktiivisesti osallistuvia tukijoita.

Paikallisryhmiä on kahdeksassa kaupungissa.

Jäsenistö koostuu pääosin nuorista miehistä. Joukossa on jonkin verran skinhead-taustaisia, mutta keskimäärin PVL:n jäsenet ovat skinheadejä koulutetumpia ja heillä on vähemmän rikollista taustaa.

Tyypillinen jäsen on Partasen mukaan keskiluokkainen, perheellinen ja työssäkäyvä mies. Keski-ikä on noin 30 vuotta.

Naisia jäsenistä on Partasen mukaan arviolta 15 prosenttia eli noin joka seitsemäs.

Järjestön ideologia perustuu kansallissosialismiin. Se tuo Partasen mukaan avoimesti esiin rotuoppia, valkoista ylivaltaa ja juutalaisvastaisuutta. Päämääränä on yhteispohjoismainen kansallissosialistinen valtio, jonka väestö koostuu valkoihoisista kantaeurooppalaisista ihmisistä.

Partasen mukaan PVL:n jäsenet vaikuttavat itse ymmärtävän poliittisen visionsa epärealistisuuden. Siksi järjestö keskittyy lähinnä kasvattamaan kannatustaan ja jäsenmääräänsä.

Sanomaa levitetään internetissä, lentolehtisillä ja julkisissa katutapahtumissa.

PVL:n muu toiminta käsittää itsepuolustusharjoittelua, liikunnallista ulkoilua, luento- ja keskustelutilaisuuksia sekä ajoittain katupartiointia.

Järjestö on perustettu vuonna 2008, alun perin nimellä Suomen vastarintaliike.

– Yleensä ääriryhmien elinkaari on hyvin lyhyt ja ne lopettavat toimintansa parin vuoden sisällä. Siinä mielessä on hyvin poikkeuksellista, että tämä on pysynyt elinvoimaisena yli kahdeksan vuotta ja pystynyt kasvamaan ja kehittämään toimintaansa.

Pari vuotta sitten järjestö muutti nimensä Pohjoismaiseksi vastarintaliikkeeksi ja samalla siirtyi aiempaa hajautetumpaan johtorakenteeseen.

Johtoryhmään eli valtuustoon kuuluu edustaja kaikista paikallisryhmistä. Lisäksi siinä on neljä erityisiä luottamustoimia hoitavaa henkilöä. Valtuustoa johtaa puheenjohtaja.

Yhteispohjoismaiseen valtuustoon puolestaan kuuluu kaksi edustajaa kustakin jäsenmaasta eli Suomesta, Ruotsista ja Norjasta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?