Moskovan ex-lähettiläs Himanen: Suomen haettava Natoon pian – ja ilman kansanäänestystä

Julkaistu:

Hannu Himasen mukaan Venäjä uhkailee Nato-vastatoimilla ja yrittää pitää Suomen ”harmaana vyöhykkeenä”, jota se voisi itse käyttää hyväkseen mahdollisessa konfliktitilanteessa.
Emeritussuurlähettiläs Hannu Himasen Venäjä-analyysi huipentuu johtopäätökseen siitä, että Suomen pitäisi hakeutua pikaisesti Naton jäseneksi ilman mitään kansanäänestystä.

Himanen tuo Nato-kantansa julki tuoreessa kirjassaan Länttä vai itää – Suomi ja geopolitiikan paluu (Docendo). Hän puhui aiheesta perjantaiaamuna jo myös Ylen Ykkösaamussa.

Vaikka Venäjältä ei juuri nyt kohdistu Suomeen sotilaallista uhkaa, niin Krimin ja Itä-Ukrainan tapahtumien jälkeen Himanen yhtyy näkemykseen, jonka mukaan Venäjä sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan ei voi sulkea täysin pois.

– Viime vuosien kehitys Suomen turvallisuusympäristössä on vahvistanut näkemystäni liittoutumisen hyödyistä. Muuttunut kansainvälinen tilanne korostaa liittoutumisen ajankohtaisuutta ja kiireellisyyttä, hän perustelee.

Himasen mukaan Nato-jäsenyydestä ei pitäisi järjestää kansanäänestystä, sillä turvallisuuspoliittisen ratkaisun tekeminen kuuluu vaaleissa valituille poliittisille päättäjille.

– Kansanäänestys toisi mukanaan epävarmuutta ja selviä turvallisuusriskejä. Se tarjoaisi ulkopuoliseen vaikuttamiseen otollisen mahdollisuuden, johon ainakin Venäjä tarttuisi hanakasti, Himanen huomauttaa.

Himanen esittää kirjassaan myös toiveen, että Nato-jäsenyydestä käytäisiin kunnon keskustelu tulevan presidentinvaalitaistelun aikana.

Epäsuorasti Himanen tulee vastanneeksi kirjassaan myös Venäjän tuoreen Suomen-suurlähettilään Pavel Kuznetsovin IS:n haastattelussa antamaan varoitukseen, jonka mukaan Suomen Nato-jäsenyys ”pakottaisi Venäjän ryhtymään asianmukaisiin vastatoimiin”.

Monien Nato-jäsenyyteen kielteisesti suhtautuvien suomalaisen mielestä Nato pitää torjua juuri siksi, että se johtaisi Venäjän kielteisiin reaktioihin ja synnyttäisi itärajalle ja Suomen lähialueelle jännitystä. Tämän ajattelun hyväksyminen johtaisi Himasen mukaan juuri siihen, mihin Venäjä pyrkiikin informaatiovaikuttamisellaan.

– Venäjä uhkailee, koska se haluaa rajalleen harmaan vyöhykkeen, jota se voi manipuloida ja käyttää tarvittaessa – konfliktitilanteessa – sotilaallisesti hyväkseen.

– Juuri tähän Venäjän informaatiovaikuttaminen pyrkii: se vihjailee reagoivansa Suomen Nato-jäsenyyteen ”riittävin” sotilaallisin keinoin ja haluaa siten synnyttää suomalaisissa pelonsekaisia käsityksiä liittoutumisen kielteisistä seurauksista, Himanen korostaa.

Himasen mukaan on myös selvää, että Ukrainan konfliktin synnyttämässä epävarmuudessa Itämeren alueen tilanne olisi väistämättä nykyistä paljon huonompi ja epävakaampi, elleivät Baltian maat olisi jo Naton jäseniä vuodesta 2004 lähtien. Naton lisääntynyt läsnäolo Baltiassa on puolestaan sotilaallisesti pientä ja tarkoitettu lähinnä rauhoittelemaan Baltian maiden lisääntyneitä turvallisuushuolia.

– On valheellista väittää, että Nato olisi Venäjän vihollinen tai että Nato hautoisi hyökkäyksellisiä aikeita Venäjää vastaan. Se on Venäjän disinformaation synnyttämä narratiivi, jota Venäjä ylläpitää oman aggressiivisen politiikkansa peittelemiseksi.

Venäjän aggressiivisesta politiikasta puolestaan todistaa Himasen mukaan se, että Euroopassa ei ole muita valtioita kuin Venäjä, joka toisen maailmansodan jälkeen olisi anastanut toisen valtion suvereenia aluetta ja liittänyt sen itseensä käyttämällä sotilaallista voimaa ja sen uhkaa.

– Liittoutumisen kautta Suomi luonnollisestikin hakisi turvaa Venäjän mahdollista hyökkäystä vastaan, koska se on ainoa ajateltavissa oleva todellinen uhka.