”Peltipoliisien isä” tyrmää Suomen liikennevalvonnan nykytilan - Kotimaa - Ilta-Sanomat

”Peltipoliisien isä” tyrmää Suomen liikennevalvonnan nykytilan

Liikennevalvonnassa keskitytään nykyisin vääriin asioihin, sanoo peltipoliisit Suomeen tuonut ylikomisario evp. Sven-Olof Hassel.

18.10.2017 7:00 | Päivitetty 18.10.2017 12:32
  • Ylläoleva animaatio näyttää, miten peltipoliisi toimii.

Liikennelääketieteen professori Timo Tervo kritisoi toissa viikolla Helsingin Sanomissa poliisin painotuksia ja resurssien käyttöä liikennevalvonnassa. Tervon mielestä automaattisten kameroiden lisääminen on poliisin resurssien haaskausta eikä se paranna liikenneturvallisuutta. Hänen mukaansa automaattivalvontaa tulisi kehittää monipuolisemmaksi ja nopeusvalvonnan pitäisi keskittyä riskipaikkoihin sakotusansojen sijaan.

Samaa mieltä on ylikomisario evp. Sven-Olof Hassel, 80, joka oli mukana tuomassa automaattisia liikennevalvontakameroita Suomeen 90-luvulla. Hän vastasi tuolloin muun muassa ensimmäisistä peltipoliisikokeiluista. Hasselin mielestä liikennevalvonnassa keskitytään nykyään vääriin asioihin, eikä Suomessa olla seurattu kansainvälistä kehitystä.

– Suomi on jäänyt liikennevalvonnassa pahasti kehityksestä jälkeen, Hassel sanoo Ilta-Sanomille.

Sven-Olof Hassel vuonna 1993.

Keskinopeuksien mittaaminen trendinä Euroopassa

Esimerkiksi hyvästä toiminnan kehittämisestä Hassel ottaa Norjan, jossa panostetaan nykyään keskinopeuksien mittaamiseen tieosuuksilla. Tämä on hänen mukaansa ollut trendinä suuressa osassa Eurooppaa. Norjassa liikenteen kameravalvonta on myös monin paikoin näkyvämpää kuin Suomessa.

– Siellä satsataan valvonnassa erityisesti seikkoihin, jotka aiheuttavat onnettomuuksia.

Hasselin mielestä automaattista liikennevalvontaa on Suomessa viety väärään suuntaan, kun pistekohtaisilla kameroilla yritetään rauhoittaa pitkiä tieosuuksia.

– Ensinnäkin se tulee hyvin kalliiksi pitkällä tähtäimellä, eikä ole tehokasta.

Hasselin mielestä pitkillä tieosuuksilla tulisi valvoa lähinnä keskinopeuksia. Pistekohtaisia kameroita tulisi sijoittaa vain riskipaikkoihin, joissa tapahtuu paljon onnettomuuksia. Silloinkin valvonnasta pitää ilmoittaa selkeästi, jotta niillä voidaan vaikuttaa liikenneturvallisuuteen.

Hasselin mielestä haiskahtaa liikenneturvallisuuden parantamisen sijaan rahastukselta, jos kameratolpat sijoitetaan heikosti havaittaviin paikkoihin.

– Kyllähän liikenneturvallisuus on valvonnassa se tärkein asia. Totta kai myös valtio tarvitsee rahaa, mutta se on toissijaista, Hassel painottaa.

Ylikomisario evp. Sven-Olof Hasselin mielestä haiskahtaa rahastukselta, jos kameratolpat sijoitetaan heikosti havaittaviin paikkoihin.

Puuttumiskynnystä ei pidä madaltaa

Poliisin Liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja Dennis Pasterstein toivoi Helsingin Sanomissa rikesakon puuttumiskynnyksen laskemista 4 km/h ylinopeuteen. Hän haluaisi myös lisätä automaattista liikennevalvontaa Suomen teillä.

Hassel tyrmää Pastersteinin esityksen. Hänen mielestään puuttumiskynnyksen laskeminen voisi muuttaa liikennettä ylivarovaiseen suuntaan, mikä lisäisi jonoja ja saattaisi aiheuttaa erilaisia vaaratilanteita. Matala puuttumiskynnys ei myöskään olisi reilu autoilijoille, koska useiden autojen nopeusmittarit eivät ole tarpeeksi tarkkoja.

Hasselin mielestä päävastuu automaattivalvonnasta kannattaisi siirtää poliisilta esimerkiksi Liikennevirastolle, jotta poliisille jäisi enemmän resursseja manuaaliseen liikennevalvontaan. Valvontaa tulisi liikennevalvonnan konkarin mielestä kohdentaa erityisesti ajotapaan ja raskaaseen liikenteeseen.

Sven-Olof Hassel

  • 80-vuotias ylikomisario evp.

  • Jäi eläkkeelle Länsi-Suomen liikkuvan poliisin päällikön virasta 20 vuotta sitten.

  • Oli mukana tuomassa automaattista liikennevalvontaa Suomeen. Kutsuttu monessa yhteydessä ”Suomen peltipoliisien isäksi”.

  • Toimii nykyään kansainvälisissä projektitehtävissä, muun muassa Maailmanpankin liikenneturvallisuusasiantuntijana.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?