Kotimaa

Suomalainen näyttelyguru selätti Venäjän epäluulot: Luolaleijonan ja koirasuden muumiot esillä nyt ensi kertaa lännessä

Julkaistu:

Mitä yhteistä on yli 12 000 vuotta vanhoilla siperialaisilla eläinmuumioilla, Venäjän valtion kaappaamalla Jukos-öljy-yhtiöllä ja erään suomalaisen Heikin yöunilla?
Heikki Lahelma on mies, jota suuri suomalainen yleisö ei välttämättä tunne nimeltä, mutta aika moni meistä on nauttinut hänen työnsä tuloksista vuosien varrella. Lahelma on nimittäin mies, joka on tuottanut ensin Neuvostoliitosta ja sittemmin Venäjältä lukemattomia eri alojen näyttelyitä Suomeen yli 30 vuoden ajan.

Vuonna 1984 Espoossa Dipolissa kävi esimerkiksi 230 000 vierailijaa, kun Lahelma toi Avaruus 2000 -näyttelyn Neuvostoliitosta Suomeen. Seuraavana vuonna Lahelma oli puolestaan järjestämässä Suurta mammuttinäyttelyä yhdessä venäläisten eläintieteilijöiden kanssa – ja noille ajoille pohjautuvien suhteiden hedelmää hän niittää yhä näinäkin päivinä.

Parhaillaan Wienin luonnonhistoriallisessa museossa on esillä sensaatioksi luonnehdittu ”jääpentujen” näyttely, jota ei olisi olemassa ilman Lahelmaa ja hänen tiiviiksi hioutuneita venäläissuhteitaan.


Läheltä kuitenkin piti, että koko näyttely olisi kaatunut yhä tiukemmaksi yltyneeseen venäläisbyrokratiaan, joka vei loppuvääntönsä aikana myös Lahelman yöunet.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Kaikissa näyttelyissä on aina omat vaikeutensa, mutta tämä oli kyllä yksi urani vaikeimmista. Venäjä vaati koirasusista ja luolaleijonista niin sanottua Jukos-takuuta, mutta Wienissä ei otettu aluksi koko vaatimusta todesta eikä siellä tunnuttu edes tietävän mitään koko Jukos-jupakasta, Lahelma kertoo.

Lopulta kävikin niin, että näyttelyn ajavaiset jouduttiin pitämään reilu viikko sitten tiistaina Wienissä ilman ”jääpentuja”, sillä Venäjän kulttuuriministeriö viivytteli pitkään muumioiden maastapoistumisleiman antamista.

– Siinä ehti mennä jo yöunetkin.


Mutta sitten tapahtui venäläinen ihme: loput tarvittavat leimat saatiin papereihin ja Venäjä päästi jääpennut ensi kertaa esille länteen vihdoin perjantaina 6. lokakuuta. Kaikki tapahtui kreivin aikaan, sillä lauantaina 7. lokakuuta Wienissä vietettiin paikallista taiteiden yötä ja muumioiden puuttuminen etukäteen suuresti hehkutetusta näyttelystä olisi ollut skandaali.

– Museoiden yönä näyttelyä kävi katsomassa ennätykselliset 14 000 ihmistä ja lopulta voi sanoa, että pentujen viivästyminen vain lisäsi näyttelyn kiinnostavuutta. Sen jälkeen olen voinut nukkua taas yöni hyvin, Lahelma huokaa.


Wienissä esillä oleva näyttely on nimeltään ”Hund & Katz”, englanniksi Cats & Dogs. Näyttely kertoo kissojen ja koirien historiasta sekä niiden roolista ihmisten lemmikkeinä.

Näyttelyn vetonaulana ovat Siperiasta Ujandina-joen törmältä reilut pari vuotta sitten löydetyt luolaleijonan pennut Uyan ja Dina sekä kaksi koirasuden muumiota, joista ensimmäinen löydettiin 2011 ja toinen 2015 Tumatin kylän läheltä Jakutiasta. Kaikkien jäätyneiden muumioiden iäksi on määritelty noin 12 400 vuotta.


Lahelman mukaan erityisesti koirasusien hyvin säilyneet muumiot ovat herättäneet Euroopassa suurta kiinnostusta. Koirasusien löytöpaikan luota on paljastunut merkkejä myös ihmisasutuksesta ja sillä perusteella uskotaan, että kyse oli kesyistä tai kesytetyistä eläimistä. Kaiken lisäksi tutkimuksissa on selvinnyt, että molemmat koirasudet olivat samasta pentueesta.

– Kyseessä ei siis ollut enää susi vaan pikemminkin koira, joka eli ihmisen kanssa rinnakkain. Eläintieteilijöille nämä muumiot ovat tärkeitä todisteita.

Lahelman omia suosikkeja näyttelyssä ovat puolestaan luolaleijonanpennut, jotka ovat myös paljastuneet tutkimuksissa sisaruksiksi. Niistä erityisesti Uyan on säilynyt hapettomassa ikijäässä hämmästyttävän hyvin.

– Uyan painaa 2,8 kiloa ja se on tavallisen kissan kokoinen. Sen toinen sininen silmä on auki, maitohampaat näkyvät ja jopa viiksetkin ovat vielä tallella, Lahelma kuvailee.


Siperiassa eläneet luolaleijonat kuolivat sukupuuttoon noin 10 000 vuotta sitten. Kaikkien eläinten kohtaloksi on koitunut tiedemiesten mukaan todennäköisesti jonkinlainen maanvyöry tai -sortuma, minkä takia ne ovat hautautuneet paksun maakerroksen alle ja jäätyneet ikiroutaan. Myös Wienin näyttelyssä muumioita säilytetään läpinäkyvässä pakkasvitriinissa, jossa on koko ajan vähintään 25 miinusastetta.

Mutta mitä ovatkaan ne Venäjän vaatimat Jukos-takuut, jotka olivat estää jääpentujen pääsyn Wieniin?

Kyse on takuulausekkeesta, jonka mukaan minkä tahansa venäläisnäyttelyn läntinen järjestäjätaho ja -valtio sitoutuvat palauttamaan näyttelyn ”kaikissa olosuhteissa takaisin Venäjälle”.


Vaatimus liittyy öljy-yhtiö Jukosin vanhojen omistajien ja Venäjän valtion väliseen kiistaan korvauksista. Jukosin vanhat osakkeenomistajat ovat yrittäneet painostaa Venäjää maksamaan heille korvauksia muun muassa uhkaamalla takavarikoida Euroopassa olleiden venäläisten näyttelyiden esineistöä maksujen pantiksi. Vuonna 2015 Venäjän peruutti Jukos-epäluulojen vuoksi muun muassa Marc Chagall -näyttelyn Ruotsiin, sillä venäläisviranomaiset eivät luottaneet taulujen palautustakuuseen.

Kun Venäjä vei Krimin niemimaan Ukrainalta 2014, syntyi puolestaan toinen hieman vastaavanlainen taideongelma. Krimillä aikanaan asuneiden skyyttien kulta-aarre oli juuri niemimaan kaappauksen aikoihin esillä Hollannissa eikä Hollanti tiennyt enää sen jälkeen, kenelle sen pitäisi näyttely palauttaa. Venäjä on vaatinut näyttelyesineitä takaisin Krimille eli siis käytännössä nyt itselleen, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että Hollanti saattaa palauttaa esineet emo-Ukrainalle.


Luolaleijonien ja koirasusien takuut ovat nyt kunnossa Itävallan osalta, mutta mikäli näyttely jatkaa muihin eurooppalaisiin kaupunkeihin, edessä on uusien valtiontakuiden vaatiminen. Lahelman mukaan kyselyjä näyttelyn saamiseksi on tullut jo Lontoon, Pariisin, Berliinin ja Brysselin eläintieteellisistä museoista.


Entä olisiko jääpennut mahdollista saada Suomeen?

– Teoriassahan Helsingin eläinmuseo tai Heureka saattaisivat olla kiinnostuneita, mutta en ole heille ehtinyt näitä vielä edes tarjota, Lahelma sanoo.

Jakutialaiset tiedemiehet tekevät parhaillaan laajaa kansainvälistä yhteistyötä Uyanista että Dinasta ja molempien Tumatin koirien tutkimisessa. Japanilaiset tutkijat ovat aikeissa luoda pennuista 3D-mallit ja eteläkorealaiset tutkijat haaveilevat pentujen dna:n käytöstä kloonaukseen.

Luojaleijonan muumioista voit lukea lisää esimerkiksi täältä. Tumatin koirista löytyy lisää tietoa täältä ja täältä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt