Kotimaa

Suomi sijoittaa yli 100 miljoonaa köyhien maiden ilmastotyöhön – ministeri toivoo jalansijaa suomalaisyrityksille

Julkaistu:

Suomi ja Maailmanpankkiryhmään kuuluva Kansainvälinen rahoitusyhtiö IFC perustavat yhteisen ilmastorahaston, joka tukee ilmastohankkeita kehitysmaissa.
Kyseessä on Suomen merkittävin panostus kansainväliseen ilmastotyöhön. Suomi kanavoi perustettavaan rahastoon kaikkiaan 114 miljoonaa euroa, jotka sijoitetaan ilmastohankkeisiin seuraavan viiden vuoden kuluessa.

Rahaston perustamisesta Washingtonissa torstaina sopinut ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok) kehuu Suomen lunastavan sopimuksen myötä Pariisin ilmastokokouksessa tekemäänsä lupausta ohjata merkittävä osa kehitysrahoituksesta ilmastotoimiin. Suomen sijoittaman osuuden lisäksi Maailmanpankilta tulee rahastoon samansuuruinen summa, ja päälle saadaan vielä yksityistä rahoitusta.

– Kokonaisuutena puhutaan 300–400 miljoonan euron sijoituksesta ilmasto-, energia- ja vedenpuhdistushankkeisiin, Mykkänen laskee.

Rahasto tukee hankkeita lainoin, pääomasijoituksin ja takauksia myöntämällä. Varat ohjataan kaikkein köyhimpiin maihin, joissa toimivien yritysten on vaikea muuten saada rahoitusta isojen riskien vuoksi. Käytännössä valtaosa näistä maista löytyy Saharan eteläpuolisesta Afrikasta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Näiden maiden kehityksellä on suora vaikutus myös Eurooppaan kohdistuvaan maahanmuuttoon, Mykkänen sanoo.

Ministerin mukaan Suomen tavoitteena oli myös vaikuttaa Maailmanpankkiin, joka on toiminnassaan perinteisesti keskittynyt enemmän tuloissa keskikastiin kuuluviin maihin.

– Jos haluaa saada muutosta aikaan, pitää uskaltaa mennä sinne köyhimpiin maihin.

Ei suuria tuottoja

Sijoitus rahastoon tehdään 25 vuodeksi, jonka jälkeen Suomi voi vaatia sijoittamiaan pääomia takaisin. Hyväksyttäviä toimialoja ovat muun muassa energiatehokkuus, uusiutuva energia, kestävä metsätalous ja maankäyttö, meteorologia sekä vesi- ja jätevesiratkaisut. Ilmastovaikutusten lisäksi sijoitukset tähtäävät myös kehitysvaikutuksiin, kuten työpaikkojen ja verotulojen lisääntymiseen.


– Tarkoituksena on, että sijoitettu raha poikii vuosien aikana uusia hyviä hankkeita. Rahoitus on pehmeäehtoista, eli siltä ei vaadita yhtä kovaa tuottoa kuin markkinoilta saadulta rahoitukselta, Mykkänen sanoo.

– Oleellista on, että saamme palautettua niitä pääomia moneen kertaan takaisin siihen rahastoon tämän 25 vuoden aikana, ja voimme sijoittaa ne uudelleen.

Suomalaisyrityksille uusia mahdollisuuksia

Yksi tärkeä osa uuden rahaston toimintaa on Mykkäsen mukaan sen tarjoamat mahdollisuudet suomalaisille yrityksille. Mykkäsen mukaan toiveena on, että yhteistyö auttaa suomalaisia yrityksiä pääsemään mukaan kansainvälisiin kehityshankkeisiin.

Käytännössä tämä voisi tarkoittaa vaikkapa Wärtsilän aurinkovoima- ja sähkönvarastointitekniikkaa, tuulivoimaloiden inverttereitä tai suomalaista vedenpuhdistustekniikkaa.

– Tuotteet ovat hyviä, mutta olemme perinteisesti olleet tanskalaisten jaloissa, he ovat olleet paljon taitavampia avaamaan ovia omille yrityksilleen, Mykkänen sanoo.

Ministeriön mukaan uuden rahaston ja muiden kehitysrahoitusvälineiden tuomia mahdollisuuksia on tarkoitus tehdä tutuksi yrityksille Suomessa joulukuussa käynnistettävällä kiertueella.

”Ilmastorahoitus kaksinkertaistuu”

Kansalaisjärjestöt ovat moittineet Suomea ilmastonmuutoksen torjuntaa varatun rahoituksen vähenemisestä. Kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepa laski hiljattain Suomen ilmastorahoituksen olleen vuonna 2015 vielä 115 miljoonaa euroa, mutta seuraavana vuonna enää 43 miljoonaa euroa. Laskua tuli vuodessa peräti 63 prosenttia.

Uuden rahaston myötä ilmastorahoitukseksi laskettava summa siis enemmän kuin kaksinkertaistuu. Mykkäsen mukaan suoraan tukeen verrattuna sijoitusmuotoisen rahoituksen vaikutus on vielä suurempi, kun Maailmanpankki ja yksityiset sijoittajat tulevat mukaan osuuksillaan.

– Lahjarahaa on vähennetty, kuten kaikkia muitakin valtiontalouden menoja, mutta sijoitusmuotoisen rahoituksen avulla pysymme saamaan aikaiseksi jopa isomman rahavirran uusiutuvan energian hankkeisiin kuin koskaan aikaisemmin, Mykkänen sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt