Kotimaa

Venäjän suurlähettiläs väläytti ”vastatoimia”, jos Suomi liittyy Natoon – tällaisia ne voisivat olla

Julkaistu:

Jos Suomi liittyisi Natoon, Venäjä vastaisi todennäköisesti taloudellisilla ja poliittisilla keinoilla, arvioi Teija Tiilikainen.
Ilta-Sanomat pääsi ensimmäisenä mediana haastattelemaan Venäjän tuoretta Suomen-suurlähettilästä Pavel Kuznetsovia. Viikonloppuna julkaistussa haastattelussa huomiota herätti etenkin suurlähettilään kommentti Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.

– Jokaisella maalla on suvereeni oikeus itse määritellä kansallisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan linja. Luulen kuitenkin kaikkien ymmärtävän, että Naton sotilaallisen infrastruktuurin tulo lähemmäs meidän rajojamme pakottaa meidät ryhtymään asianmukaisiin vastatoimiin, suomea puhuva Kuznetsov sanoi.

Lausunto ei yllättänyt ulkopoliittisen instituutin johtajaa Teija Tiilikaista.

– Kuznetsovin kommentit jatkavat tuttua ja perinteistä linjaa. Venäjän edustajat ovat vihjanneet Suomen Nato-jäsenyyden aiheuttamista vastatoimista aina kylmän sodan päättymisestä lähtien, Tiilikainen toteaa.


Hän oli mukana neljän hengen asiantuntijaryhmässä, joka selvitti viime vuonna ulkoministeriölle mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksia ottamatta kantaa puolesta tai vastaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ulkoministeri Timo Soinin (sin) kiittelemässä raportissa ryhmä arvioi, että Suomen hakeutuminen sotilasliittoon johtaisi Venäjän ”ankaraan ja henkilökohtaiseen reaktioon”.

Mitä se tarkoittaisi?

Suomi tuskin kokisi Ukrainan kohtaloa

Asiantuntijaryhmä ei viime vuonna selvitystä tehdessään uskonut, että Venäjä ryhtyisi sotilaallisiin vastatoimiin.

– Tässä halusimme tehdä eron esimerkiksi Ukrainaan ja Georgiaan. Eikä tilanne ole nähdäkseni vuodessa merkittävästi muuttunut, Teija Tiilikainen sanoo.

Hänen mukaansa vastatoimet olisivat todennäköisesti ”taloudellisia ja poliittisia”. Kysymykseen voisivat tulla erilaiset kaupan rajoitukset tai esimerkiksi suomalaisten diplomaattien karkottaminen Venäjältä.

– Lisäksi on olemassa hybridivaikuttamisen keinoja, kuten rajojen säätely. Niiden ennakoiminen on kuitenkin vaikeaa.

Tiilikainen arvioi, että Venäjä ryhtyisi vastatoimiin ennen kaikkea toteuttaakseen vuosikymmeniä toistelemansa uhkauksen ja säilyttääkseen näin uskottavuutensa.

Uhkasiko Kuznetsov Suomea?

Tulisiko Kuznetsovin IS:lle antamaa lausuntoa pitää suoranaisena uhkauksena Suomea kohtaan? Se riippuu tutkijan mielestä siitä, mihin suurlähettiläs sanoillaan viittasi.

– Jos hän viittasi nimenomaan Suomeen kohdistuviin vastatoimiin, kyse on uhkauksesta. Sotilaallinen liittoutuminen tai liittoutumattomuus ovat jokaisen valtion omia asioita, joihin muiden ei tulisi pyrkiä puuttumaan.

Eri asia on, jos suurlähettiläs vihjasi Suomen Nato-jäsenyyden pakottavan Venäjää muuttamaan sotilaallista strategiaansa ja esimerkiksi perustamaan uusia sotilastukikohtia länsirajalleen.

Ne ovat Venäjän omia sisäisiä asioita, ja reagoiminen Naton laajenemiseen on Tiilikaisen mukaan sinällään ennakoitavissa.

– Joka tapauksessa uskon, että tavallisten suomalaisten korvissa Kuznetsovin sanat kuulostavat uhkaavilta, hän päättää.

Lue myös, miten suomalaispoliitikot arvioivat Kuznetsovin lausuntoa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt