Kehitysvammainen nuori pussittaa pellettejä 12 eurolla päivässä – ”Suoranaista sumutusta”

Julkaistu:

työtoiminta
Omaiset ja Kehitysvammaliitto päivittelevät kehitysvammaisen nuoren työtoiminnasta saamaa korvausta. Laki kieltää maksamasta enempää.
Kehitysvammaisten työtoiminta ihmetyttää kehitysvammaisen kouvolalaisnuoren omaisia. Kehitysvammaliiton mukaan toiminta on usein hyväksikäyttöä.

Nuori aikuinen osallistuu Parik-säätiön järjestämään työtoimintaan, josta hänelle maksetaan 12 euroa päivässä niin sanottua työosuusrahaa.

Sairauspäivistä ei makseta. Kun ottaa omat eväät mukaan, lopputulos on lähellä nollaa.

Se tuntuu sukulaisesta epäreilulta.

– Onhan se fakta, että kehitysvammaiset eivät pysty tekemään täysin tavallista työtä. Mutta kyllä siitä pitäisi sen verran palkkaa saada, että voisi edes kahvit käydä juomassa silloin tällöin.

Nuori osallistuu työtoimintaan maanantaista perjantaihin, ja päivät ovat lähes tavallisen työpäivän pituisia. Toiminta on ollut ainakin pellettien pussittamista ja elektroniikkaromun purkamista kierrätykseen.

Hän pystyy tekemään jonkin verran töitä, mutta ei hahmota rahaa.

– Hän on ylpeä siitä, että hänellä on työpaikka. Hän kuvittelee, että voi muuttaa omilleen muttei ymmärrä, että sillä rahalla ei pysty elämään.

Sosiaalipalvelua eikä työtä

12 euron päiväkorvaus on tuloverolain määrittämä yläraja. Kouvola maksaa siis niin paljon kuin laki sallii. Usein korvaus on vain 4–6 euroa.

Kehitysvammaliiton tutkija Katariina Hakala ei pidä edes 12 euron korvausta riittävänä. Hakalan mukaan työkeskuksissa tehdään yleensä alihankintatoimeksiantoja ja osallistujat viettävät niissä noin kuusi tuntia päivässä.

– Pidän sitä systemaattisena hyväksikäyttönä. Siellä on kehitysvammaisia ihmisiä, jotka eivät välttämättä edes itse ymmärrä tulevansa hyväksikäytetyiksi.

Aiemmin kouvolalaiselle nuorelle maksettiin sukulaisten mukaan 2,50 euroa päivässä. Kuukaudessa siitä kertyi noin 50 euroa, kun lounaisiin upposi satanen.

Hakalan mukaan on yleistä, että osallistuja jää työtoiminnasta miinukselle. Sitä perustellaan sillä, ettei kyse ole työstä vaan sosiaalipalvelusta.

Siitä huolimatta kehitysvammaisille itselleen on Hakalan mukaan usein puhuttu työstä ja palkasta.

– Tämä on ihan suoranaista sumutusta, että puhutaan työstä ja palkasta, vaikka se on sosiaalipalvelua.

Parik-säätiö toimii Hakalan mukaan säädösten mukaan eivätkä sen käytännöt poikkea muista alan toimijoista. Kyse on yleisemmästä toimintakulttuurista.

– Nämä ovat rakenteellisiakin ongelmia. Käytännöt eivät ole yksittäisten toimijoiden muutettavissa.

Lainsäädäntöä osatyökykyisten työssäkäynnin helpottamiseksi ollaan parhaillaan muuttamassa. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulojen yhteensovittamista yritetään saada joustavammaksi.

Jalkapalloa ja kerhotoimintaa

Kaupunki ostaa päivä- ja työtoiminnan Parik-säätiöltä. Mutta mitä se sitten käytännössä on?

– Vaihtelee hirveän paljon. Torstaina käydään pelaamassa jalkapalloa. On erilaisia koulutuksia ja kerhotoimintaa, retkiä ja muita, Parik-säätiön toimitusjohtaja Pasi Hedman sanoo.

Kouvolalaisnuoren perheen mukaan retket ovat kuitenkin vain pieni osa toimintaa.

– Kyse ei ole siitä, että meillä olisi tilaus, joka haluttaisiin teettää jollakin. Tuotamme palvelua kaupungille.

Onko 12 euron työosuusraha kohtuullinen korvaus tästä toiminnasta?

– Se on Kouvolan kaupunki, joka määrittää sen korvauksen. Kaupunki määrittää työtoiminnan, ohjaa asiakkaat siihen ja haastattelee heidät, määrittelee heidän tarpeensa ja sen, vastaako tämä palvelu heidän tarpeitaan.

Laki määrää myös aterioista

Työtoimintaan voi sisältyä juuri pellettien pussittamisen ja elektroniikan purkamisen kaltaisia tehtäviä, Kouvolan kaupungin sosiaalipalveluista vastaava palvelupäällikkö Minna Laakso vahvistaa.

Sen on tarkoitus olla ensimmäinen askel kohti avoimia markkinoita.

Kouvola siis maksaa työosuusrahaa lain salliman enimmäismäärän. Lounaan maksullisuus taas selittyy erityishuoltolailla.

Laissa luetellaan kehitysvammaisen saamat ilmaiset sosiaalipalvelut, ja ateriat rajataan laissa niiden ulkopuolelle. Ne ovat asiakasmaksulain mukaisesti maksullisia. Kouvola on myös rajannut, ettei ateria saa maksaa enempää kuin kaupungin oman ateriapalvelun ruoat.

Jos asiakas on tyytymätön palveluun tai haluaa päästä oikeisiin töihin, Laakso suosittelee ottamaan yhteyttä. Siitä voidaan neuvotella, mitä työtoiminnassa tehdään.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt