Kotimaa

Onko sinulla mielestäsi laaja sanavarasto? Testaa 10 kysymyksellä

Julkaistu: , Päivitetty:

Asiantuntijoiden mukaan suomalaisten lukutaidon rapistuminen näkyy niukkenevana sanavarastona. Miten on sinun sanavarastosi laita?
Peruskoulunsa päättävistä suomalaisnuorista peräti 11:llä prosentilla ei ole riittävää luku- ja kirjoitustaitoa, selviää viimeisen Pisa-tutkimuksen tuloksista. Tämä tarkoittaa henkilöiksi muutettuna noin 6 000 nuorta.

Ammattikoulussa äidinkieltä opettava Elsa Hartman kirjoitti taannoin blogissaan, että suomalaisten lukuinnon rapistuminen näkyy kyvyttömyytenä tulkita tekstin sävyjä sekä niukkenevana sanavarastona.

– Pulmia aiheuttavat esimerkiksi harvinaisempien sanojen ja sanontojen sekä vierassanojen merkitys. Omien ryhmieni nuoret lukijat ovat pähkäilleet esimerkiksi sellaisia sanoja kuin ynseä, höveli, jouheva, empatia ja demonstroida, Hartman kirjoittaa.

Helsingin Sanomien haastattelemat äidinkielenopettajat todistavat samaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Yksi puhuu kiireellisestä ihmisestä kun tarkoittaa kiireistä ihmistä, toinen kirjoittaa koulun päätteeksi valmistautuvansa kokin ammattiin. Kolmannella lipas ja lipasto menevät sekaisin, neljäs pyytää opettajaa selittämään sanat pintapuolinen ja tuohtunut.

Miten on sinun sanavarastosi laita? Testaa sanavarastosi laajuus alla olevalla testillä.


Suomi juhlii lukemistilastoissa, joiden mukaan jopa sata prosenttia suomalaisista aikuisista osaisi lukea. Nämä tilastot mittaavat mekaanista lukukykyä eli kykyä muodostaa kirjaimista järkeviä sanoja. Pisa-tutkimuksessa taas mitataan lukutaitoa arkisia tilanteita jäljittelevillä tehtävillä. Näin mitataan esimerkiksi kykyä analysoida tekstejä ja niiden luotettavuutta.

Yliopistonlehtori Sari Sulkunen Jyväskylän yliopistosta on ollut Pisa-tutkimuksessa mukana monissa eri rooleissa. Hän on nykyisin jäsen kansainvälisessä lukutaidon asiantuntijaryhmässä, joka laatii viitekehyksiä ja ohjeita, joiden puitteissa Pisa-koe laaditaan.

Pisa-testin tulosten perusteella suomalaisten nuorten lukutaito on vuosituhannen alusta heikentynyt. Viimeisissä tuloksissa – jotka ovat vuodelta 2015 – lasku on pysähtynyt.

Sulkunen nostaa tuloksista esiin kolme negatiivista trendiä, keskimääräisen lukutaidon laskun lisäksi.

Ensimmäinen trendi on alimmille taitotasoille sijoittuneiden lukijoiden määrän lisääntyminen. Toinen selkeä trendi on se, että heikoiten menestyneen kymmeneksen etumatka OECD-maiden keskiarvoon suhteutettuna on kaventunut selvästi.

– Silloin ensimmäisissä tuloksissa näkyi, että heikoin kymmenes oli meillä kansainvälisesti verraten aika osaavaa väkeä. Tämä etu on sittemmin menetetty, Sulkunen toteaa.

Hänen mukaansa tämä tarkoittaa sitä, että heikompien lukijoiden taitoja ei ole kyetty vuosituhannen alussa tukemaan yhtä hyvin kuin aiemmin.

 

Heikompien lukijoiden taitoja ei ole kyetty vuosituhannen alussa tukemaan yhtä hyvin kuin aiemmin.

Kolmas negatiivinen trendi vuoden 2015 tuloksissa on oppilaan kotitaustan merkityksen kasvaminen suhteessa lukutaitoon. Lukutaito vaikuttaisi siis olevan entistä periytyvämpää.

Sulkunen kuitenkin muistuttaa, että myönteisiä merkkejä on ilmassa. Esimerkiksi heikoimpien lukijoiden suhteellinen taitotaso oli noussut hieman viime tuloksissa.

Lukutaidon puutteesta ja sen merkityksestä nousi lokakuun alussa vireä keskustelu Helsingin Sanomien artikkelin seurauksena. Äänensä toivat kuuluviin niin Opettajien ammattijärjestöjen OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kuin monet asiantuntijatkin.

Luukkainen kertoi olevansa erityisen huolissaan poikien tilanteesta. Puheenjohtaja twiittasi sunnuntaina, että suurta osaa pojista kiinnostaa lukemisen sijaan vain pelaaminen.

Samaisessa artikkelissa siteerattu Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Leea Lakka kertoo olevansa tyytyväinen nyt virinneeseen keskusteluun, vaikka pitääkin Luukkaisen twiittiä poikien kiinnostuksenkohteista kärjekkäänä.

Lakka haastattelee kaksiosaisen väitöskirjatutkimuksensa ensimmäisessä vaiheessa noin kymmentä nuorta, joilla on vaikeuksia lukemista ja kirjoittamista vaativissa tehtävissä. Toisessa osassa Lakan olisi tarkoitus istua heidän kanssaan takaisin koulun penkille, yhdeksännelle luokalle.

– Ihan sinne takarivin poikien sekaan katsomaan, että mitä he tekevät sen vuoden ajan, Lakka kuvailee.

Hän haluaa kysyä pojilta itseltään, miksi lukeminen ei kiinnosta, mikäli se ei kiinnosta.

– Juuri tänään mietin, että pitäisikö pojille sitten kertoa enemmän tarinoita vai millä heidät saisi kiinnostumaan. Mutta on minulla myös sellainen käsitys, että kyllä opettajat kaikkensa tekevät.

– En suostu sanomaan, että tämä on koulun syy, Lakka naurahtaa.

Lakka arvelee huolestuttavan kehityksen yhdeksi syyksi yhteiskunnan eriarvoistumisen. Se voi Sulkusen mainitseman lukutaidon periytymisen kontekstissa pitää kutinsa.

– Nythän on paljon puhuttu siitä, että näkyykö kotona enää lukevia aikuisia, Lakka pohtii.

Heti perään hän tunnustaa, ettei heidänkään kotiinsa enää tule paperilehteä.

– Lukeminen ehkä muuttuu vähän näkymättömäksi.

Mitä pidit testistä? Oliko se liian vaikea, liian helppo vai juuri sopiva? Oletko huolissasi suomalaisten lukutaidon tilasta? Keskustele!

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt