Venäjän uusi Suomen-suurlähettiläs: ”Tiedän, että suomalaiset osaavat pitää sanansa” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Venäjän uusi Suomen-suurlähettiläs: ”Tiedän, että suomalaiset osaavat pitää sanansa”

Venäjän tuore Suomen-lähettiläs Pavel Kuznetsov, 59, tuli ensimmäistä kertaa Suomeen jo 1980 eli Neuvostoliiton aikana.

Julkaistu: 7.10.2017 8:00

Suurlähettilään pesti kruunaa Pavel Kuznetsovin uran Tehtaankadulla. Kuznetsov sanoo IS:n haastattelussa, että Suomella on tärkeä paikka hänen sydämessään – esimerkiksi perheen poika syntyi Helsingin Naistenklinikalla 1981.

Kyseessä on jo kolmas kerta, kun Pavel Kuznetsov, 59, aloittaa Helsingissä diplomaattina – nyt siis lähetystön päällikkönä.

Ensimmäistä kertaa hän tuli Suomeen jo 1980 eli Neuvostoliiton aikana.

– Täällä 37 vuotta sitten diplomaattiurani alkoi. Poikani on syntynyt täällä Naistenklinikalla vuonna 1981. Suomella on erityispaikka minun sydämessäni.

 Aiemmasta kokemuksesta tiedän, että suomalaiset osaavat pitää sanansa ja sopimus heidän kanssaan on aina pitävä. Pidän tätä ominaisuutta suuressa arvossa.

Poika elää omaa elämää perheineen Moskovassa. Helsinkiin Kuznetsov tuli vaimoineen, mukaan Moskovasta otettiin myös koira.

Miten Suomi on muuttunut siitä, kun tulitte tänne ensimmäistä kertaa?

– Lähdin viimeiseltä työkomennukseltani 1996, enkä käytännössä ole käynyt täällä sen jälkeen. Ilman muuta täällä on kahdessakymmenessä vuodessa jotakin muuttunut. Suomi on avautunut enemmän ulkomaailmaan, muuttunut monikulttuurisemmaksi.

”Suomalaiset osaavat pitää sanansa”

– Aiemmasta kokemuksesta tiedän, että suomalaiset osaavat pitää sanansa ja sopimus heidän kanssaan on aina pitävä. Pidän tätä ominaisuutta suuressa arvossa, Kuznetsov pohtii vaikutelmiaan Suomesta ja suomalaisista.

– Toivon, että myös saunaperinteet, jotka ovat aina olleet yhtä rakkaita niin suomalaisille kuin venäläisille, ovat säilyneet täällä ennallaan, Kuznetsov naurahtaa.

Suurlähettilään pesti kruunaa Pavel Kuznetsovin uran Tehtaankadulla.

Olitte täällä jo Neuvostoliiton aikana, mikä oli tuolloin asemanne?

– Tulin Suomeen heti valmistuttuani kansainvälisten suhteiden Mgimo-instituutista vuonna 1980. Aloitin diplomaattiuran alimmista viroista – avustajasta ja attaseasta ja lähdin 1996 lähetystöneuvoksena.

– Kymmenen vuoden aikana työskentelin Tehtaankadulla hyvin monilla aloilla, protokolla- ja lehdistöasioista ulkopolitiikkaan ja kahdenvälisiin suhteisiin.

 Muistan suomalaisen viisauden ”harjoitus tekee mestarin” ja yritän harjoitella mahdollisimman paljon.

Puhutte hyvin suomea. Missä olette taidon oppinut – oliko se vaikeaa?

– Opiskelin suomen korkeakoulussa. Tietenkin suomi oli vaikeaa. Kuuluvathan suomalais-ugrilaiset kielet maailman mutkikkaimpiin. Sitten työskentelin Suomessa 10 vuotta. Mutta minun täytyy tunnustaa, että koska en ole puhunut suomea yli kahteenkymmeneen vuoteen, suomen taitoni on tuntuvasti ruostunut. Toivon, että jonkin ajan kuluttua se palautuu. Muistan suomalaisen viisauden ”harjoitus tekee mestarin” ja yritän harjoitella mahdollisimman paljon.

Oletteko muuten sukua kuuluisalle neuvostoamiraalille Nikolai Gerasimovits Kuznetsoville?

– En. Te varmaan tiedätte, että Kuznetsov on yksi yleisimmistä sukunimistä Venäjällä. Kuten esimerkiksi Seppänen tai Seppälä Suomessa.

Kuka on venäläinen lempikirjailijanne?

– Yksiselitteisesti on vaikea vastata. Venäjän kirjallisuudessa on niin runsaasti nerokkaita kirjailijoita. 1800-luvun klassikoista se on kaiketi Leo Tolstoi. Neuvostoajalta Mihail Bulgakov ja Mihail Šolohov. Nyky-Venäjän kirjoilijoista luen Boris Akuninia.

Mikä on suomalainen lempiruokanne?

– Kermainen lohikeitto ja karjalanpiirakat.

Lue koko haastattelu viikonlopun Ilta-Sanomista täältä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?