Kotimaa

Venäjän uusi Suomen-suurlähettiläs IS:lle: Suomen Nato-jäsenyys johtaisi vastatoimiin

Julkaistu:

Venäjän uusi Suomen-lähettiläs Pavel Kuznetsov varoittaa Ilta-Sanomien haastattelussa, että Suomen Nato-jäsenyys johtaisi Venäjän vastatoimiin.
Venäjän tuore Helsingin-lähettiläs Pavel Kuznetsov, 59, varoittaa – tai pikemminkin toteaa – että Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys johtaisi automaattisesti Venäjän vastareaktioihin.

Kuznetsov kommentoi Suomen Nato-jäsenyyttä ja Itämeren turvallisuustilannetta erikoishaastattelussa, jonka Ilta-Sanomat sai ensimmäisenä suomalaismediana.

– Jokaisella maalla on suvereeni oikeus itse määritellä kansallisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan linja. Luulen kuitenkin kaikkien ymmärtävän, että Naton sotilaallisen infrastruktuurin tulo lähemmäs meidän rajojamme pakottaa meidät ryhtymään asianmukaisiin vastatoimiin. Ehkä joku tarvitseekin sitä, mutta eivät ainakaan Suomen ja Venäjän kansat, Kuznetsov sanoo IS:lle.

Vastatoimien laatua Kuznetsov ei tarkenna.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

 

Uskon suomalaisten ja heidän poliittisen johtonsa viisauteen.

Lähettiläs on tosin pannut merkille, että mielipidekyselyissä Suomen Nato-jäsenyys ei saa suurta kannatusta.

– Kaikki mielipidetutkimukset osoittavat, että Suomen kansan enemmistö on sitä mieltä, että Suomen johdon tähän asti harjoittama sotilaallisen liittoutumattomuuden politiikka ei vain turvaa parhaalla tavalla maan kansallisia etuja, vaan on edelleen myös varteenotettava vakauttava tekijä Itämerellä. Minä tuen tätä näkökulmaa.

– Uskon suomalaisten ja heidän poliittisen johtonsa viisauteen, Kuznetsov lisää.

Venäjällä pelottelu on loukkaavaa

Haastattelussa Kuznetsov ottaa kantaa myös siihen, pitääkö naapurimaiden pelätä Venäjää:
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Sanon avoimesti, että tuntuu loukkaavalta ja katkeralta, kun on viime aikoina kuullut kysyttävän, pitääkö naapuriemme pelätä Venäjää. Kaikki tervejärkiset ihmiset käsittävät, että se on täyttä pötyä, Kuznetsov toteaa.


Suurlähettiläs Kuznetsovin näkökulma on, ettei kaikille lännessä käy vakaan, monikeskuksisen maailmanjärjestyksen synnyttäminen, vaan sitä jarrutetaan ja siihen liittyy myös ”russofobinen hysteria”, kuten lähettiläs kuvailee.

Syyttävä sormi osoittaa Washingtoniin.

Kuznetsov uskoo kuitenkin, että tilanne normalisoituu ajan myötä.

– Venäjän kansa on kärsivällistä. Olemme vakuuttuneita siitä, että lopulta tämä mekastus lakkaa ja lännen johtajat tiedostavat kansojensa perimmäiset edut ja palaavat normaaleihin suhteisiin Venäjän kanssa.

Kuznetsov uskoo myös Venäjän vastaisten pakotteiden loppuvan ajan mittaan. Tähän tulee tosin ”venäläinen” lisäys:

– Venäjä voi elää pakotteiden kanssa niin pitkään kuin tarvitaan. Maamme historiassa oli vaikeampia aikoja. Mutta olen vakuuttunut, että nykyiset pakotteet eivät jatku ikuisesti.

Hybridikeskukseen ei vielä kantaa

Helsingissä viime maanantaina avattuun hybridikeskukseen Venäjä ei ole vielä ottanut lopullista kantaa, vaikka keskus tekee yhteistyötä Naton kanssa.

– Pitää katsoa. Tällä hetkellä on ennenaikaista vetää lopullisia johtopäätöksiä. Katsomme millaista keskuksen toiminta tulee olemaan käytännössä, Kuznetsov sanoo.

Venäjä seuraa Kuznetsovin mukaan erityisesti sitä, tuleeko hybridikeskuksesta ”Naton tilauskonttori”.


Kuznetsov jätti valtuuskirjansa presidentti Sauli Niinistölle kolme viikkoa sitten. Hän korvaa Aleksandr Rumjantsevin, joka toimi Venäjän Suomen-suurlähettiläänä pitkään, vuodesta 2006.

Kuznetsov on kovan luokan ammattidiplomaatti. Helsinkiin Kuznetsov tulee Venäjän ulkoministeriön pääsihteeristön päällikön paikalta, sitä ennen hän oli suurlähettiläänä Slovakiassa.

Helsingissä Kuznetsov aloittaa jo kolmanteen kertaan. Ensimmäisellä komennuksellaan Helsingissä hän oli jo Neuvostoliiton aikana 1980-luvulla.

Lue koko haastattelu viikonlopun Ilta-Sanomista täältä.