Asiantuntijoiden pysäyttävä huolenaihe koululaisista: tuhansilla oppilailla heikko lukutaito ”Se uhkaa syrjäyttää ihmisen”

rac

Julkaistu: , Päivitetty:

Osa nuorista lukee ja kirjoittaa niin huonosti, että arkielämästä selviytyminen tuottaa vaikeuksia.
Peruskoulun päättää uusimman Pisa-tutkimuksen mukaan joka vuosi noin 6 000 nuorta, joilla ei ole riittävää lukutaitoa. Se tarkoittaa 11 prosenttia ikäluokasta, ja osuus on kasvanut hiljalleen 2000-luvun mittaan.

– Kyllä heillä lukutaito on, mutta se ei riitä oikeasti. Energia tahtoo tuhlautua kirjainten ja lauseiden selvittämiseen ja ymmärtäminen jää pois, Jyväskylän yliopiston tutkija Inga Arffman sanoo.

Silloin nuori ei saa selvää viranomaisten kanssa asioinnista, laitteiden käyttöohjeista tai tuoteselosteista.

– Se uhkaa syrjäyttää ihmisen arjen elämästä. Onko silloin kunnon mahdollisuuksia hankkia jatko-opintopaikkaa tai työtäkään?

Jutun pääkuvana olevalla videolla on esimerkkejä yläkoululaisten harjoitustöinä tekemistä kesätyöhakemuksista. Osa on heikompia, osa parempia.

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen osallistui lukutaitokeskusteluun kirjoittamalla sunnuntaina Twitterissä, että suurta osaa pojista ei kiinnosta muu kuin pelaaminen ja sosiaalinen media.

Luukkainen sanoi myöhemmin IS:lle kirjoittaneensa provosoivasti. Blogikirjoituksessaan hän nosti esille, että opettajien mukaan tunneilta ovat käytännössä kadonneet seiskan ja kasin oppilaat, ja suurimmat ryhmät ovat nyt hyvin ja heikosti osaavien oppilaiden ryhmät.

Kokeneet opettajat vahvistavat Luukkaisen havainnon: on todella taitavia kirjoittajia ja sitten taas niitä, jotka eivät ymmärrä tavallisessa arjessa tarvittavia tekstejä tai osaa ilmaista itseään selkeästi.

Sometyyli hiipii arkikieleen

Opettajien mukaan lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaito on heikentynyt, koska kaikki eivät enää lue.

Sosiaalisen median kirjoitustapa hiipii muuhun kieleen. Huomio harhailee kuin puhutussa kielessä. Moni ei hahmota, mihin kuuluu piste ja mistä alkaa uusi lause.

– Selkeä, tiivistetty ja täsmällinen lause on monelle yllättävän vaikea, sanoo pohjoissuomalainen luokanopettaja, joka on opettanut ala-astetta yli 15 vuotta.

Lukeminen on hitaampaa ja moni sana luetaan väärin. Silloin teksti myös ymmärretään väärin.

Samalla sanavarasto kaventuu ja arkisetkin sanat ovat tuntemattomia. Moni kuudesluokkalainen ei tiedä, mitä merkitsee turmeleminen tai mitä ovat yliopisto ja symboli. Vaikka sana tunnettaisiin, sitä ei osata selittää ymmärrettävästi toiselle.

Lukuaineissa tulee vastaan yleissivistyksen oheneminen. Ala-asteen lopulla ei välttämättä tiedetä, missä on Pariisi. Matematiikan tunnilla heikot lukijat ponnistelevat sanallisten tehtävien kanssa.

– Eivät oppilaat ole sen tyhmempiä kuin viisi vuotta sitten, vaan aika menee muuhun. Potentiaalia olisi paljon, mutta se menee hukkaan.

Älypuhelimet syynä?

Opettajat nimeävät älypuhelimet yhdeksi syypääksi lukemisen hiipumiseen.

– Kun koulupäivä on ohi, ei ehditä takkia päälle laittaa käytävässä, kun puhelin on esillä.

Jokin aika sitten läppärit ja pelikonsolit veivät lasten huomion, mutta niitä pääsi pelaamaan vain kotona tai kaverin luona. Nyt puhelin ja internet ovat mukana kaikilla ja kaikkialla.

Syy ei ole vain laitteiden ja sosiaalisen median. Lasta pitäisi rohkaista lukemaan jo kotona. Mitä aikaisemmin sen aloittaa, sen helpompaa se on, uusimaalainen äidinkielenopettaja sanoo lähes 20 vuoden kokemuksella.

Laaja raportti aiheesta torstain 5.10. printtilehdessä tai digilehdessä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt