Kotimaa

Suomen armeija ei voi harjoitella Ahvenanmaalla –puolustusministeriö pitää uhkana

Julkaistu:

Puolustusministeriön selvityksen mukaan on ongelmallista, ettei Suomen armeija voi harjoitella Ahvenanmaalla.
Puolustusministeriön viime viikolla julkaisemassa selvityksessä tarkastellaan Puolustusvoimien antaman virka-avun nykytilaa ja kehittämistarpeita.

Puolustusvoimien tehtäviin kuuluu antaa virka-apua toiselle viranomaiselle muun muassa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, terrorismirikosten estämiseksi ja yhteiskunnan turvaamiseksi.

Selvityksen mukaan sotilaallisen läsnäolon Ahvenanmaalla kieltävien demilitarisointi- ja neutralisointisopimuksien tulkinta voisi johtaa ongelmiin vaativissa virka-aputilanteissa.

– Kielto käyttää Ahvenanmaata toimintaan, joka on jossain yhteydessä sotilaallisten toimenpiteiden kanssa, voi olla ongelmallinen paitsi aseellisen virka-avun myös normaaliajan valmiuden joustavan kohottamisen kannalta, kerrotaan selvityksessä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Puolustusministeriön kansallisen puolustuksen yksikönjohtaja Antti Lehtisalo kertoo, että selvityksen nostamaa ongelmaa sotilaallisten toimenpiteiden kiellosta Ahvenanmaalla tarkastellaan puolustusministeriössä.

– Ahvenanmaan asemaa, eli demilitarisoitua aluetta, ja siihen liittyviä velvoitteita tarkastellaan tarvittaessa virka-avun osalta, Lehtisalo sanoi.

Lehtisalon mukaan tarkastelu kohdistuu siihen, miten voidaan kehittää toimintoja demilitarisointia koskevien sopimusten ollessa voimassa.

Selvityksessä nostetaan ongelmaksi myös se, ettei Puolustusvoimat voi harjoitella Ahvenanmaalla.

– Vaativien virka-aputilanteiden koulutusta ja harjoittelua ei voida tehdä Ahvenanmaalla, jonka vuoksi virka-avun antajien paikallistuntemus ja osaaminen ovat heikommalla tasolla kuin Manner-Suomessa.

Lisäksi selvityksessä käsitellään kieltoa laskeutua Puolustusvoimien ilma-aluksella Ahvenanmaalle muutoin kuin pakottavassa hätätilassa. Laskeutumiskielto voisi selvityksen mukaan vaikeuttaa esimerkiksi meripelastustehtäviä.

Ministeriön selvityksessä arvioidaan, että Ahvenanmaan demilitarisointi- ja neutralointisopimukset on tehty ”oman aikansa kielellä ja oman aikansa olosuhteisiin.”

– Tulkittaessa sopimusten asettamia rajoitteita tulee pitäytyä sopimusten alkuperäisessä tarkoituksessa, mutta toimia reaalimaailman edellyttämällä tavalla.

Lehtisalo sanoo, että puolustusministeriön julkaisema raportti on esiselvitys.

– Raportissa tuotiin haasteet esille. Nyt sitten puolustusministeriössä mietitään, miten niitä lähdettäisiin viemään eteenpäin.

Perustuu kolmeen sopimukseen

Ahvenanmaan demilitarisointi ja neutralisointi perustuu kolmeen kansainväliseen sopimukseen, joita Suomi on solminut muun muassa Britannian, Venäjän, Ruotsin ja Saksan kanssa.

Venäjä ei ole vahvistanut Ahvenanmaan neutralisointia, jonka perusteella alue on mahdollisissa konflikteissa pidettävä sodan uhan ulkopuolella.

Ministeriön selvitys esittää, että Suomen pitäisi kertoa kansainvälisille sopimusosapuolille ”Suomen käsitys tulkintaa vaativista kohdista”.

Selvityksen laativat puolustusministeriön toimeksiannosta eversti evp. Kalle Liesinen ja asiantuntijat Risto Karinen ja Katri Lahtinen Ramboll Management Consulting Oy:stä.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) on kommentoinut aiemmin Ahvenanmaata turvallisuuspolitiikan näkökulmasta.

Niinistö sanoi tällä viikolla Hufvudstadsbladetille, että ahvenanmaalaisten tulisi mennä siviilipalvelukseen kuten muidenkin suomalaismiesten, jotka eivät suorita varusmiespalvelusta.

Niinistö pohti viime vuoden syksynä, että Ahvenanmaan demilitarisointi vaikeuttaa strategisesti tärkeän saaren puolustamista ja että asia voitaisiin ottaa esiin keskusteluissa Ruotsin kanssa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt