Uutissuomalainen: Oikeusoppineiden mukaan tyttöjen silpomista ei tarvitse kirjata rikoslakiin

Julkaistu:

Lainsäädäntö
Rikosoikeuden asiantuntijat eivät pidä tarpeellisena tyttöjen ympärileikkauksen erillistä kriminalisointia rikoslaissa, kertoo Uutissuomalainen.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) esitti elokuussa harkittavaksi tyttöjen ja naisten sukupuolielinten silpomisen kieltämistä erillisellä lailla. Saarikon ehdotusta kannatti muun muassa lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila.

Uutissuomalaisen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan asiasta ei ole kuitenkaan välttämätöntä säätää erikseen rikoslaissa. Esimerkiksi rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistö kattaa ilmiön riittävästi.

– Rikoslain erillissääntelyyn ei ole tarvetta eikä se toisi asiaan mitään uutta. Törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistö kattaa ilmiön riittävästi, Tolvanen sanoo Uutissuomalaiselle.

Rikosoikeuden professori Jussi Tapani Turun yliopistosta on samoilla linjoilla. Rikosoikeuden apulaisprofessori Sakari Melander Helsingin yliopistosta vuorostaan sanoo, että lähtökohtaisesti tulisi välttää erilliskriminalisointeja, jotka eivät tuo tarkennusta rangaistavan käyttäytymisen alaan. Hänen mielestään joissakin tapauksissa ne ovat kuitenkin paikallaan.

– Ne voisivat korostaa teon paheksuttavuutta ja ilmaisevat aiempaa täsmällisemmin, mikä on rikoslaissa kiellettyä, Melander sanoo.

Fenix Helsinki -yhdistyksen syyskuussa julkaistusta selvityksestä kävi ilmi, että tyttöjä viedään Suomesta ulkomaille sukupuolielinten silpomista varten.