Kotimaa

Neuvostoliiton erikoiset propaganda­kiertueet: Maailman­kuulut supertähdet kolusivat Suomen pikkukyliä 1950-luvulla

Julkaistu:

Neuvostoliitto yritti sotien jälkeen vaikuttaa Suomen vaaleihin kierrättämällä huippuesiintyjiä pitkin maakuntia.
Kuusankoskella, Mynämäellä ja Oravaisissa saatiin sotien jälkeen nauttia huippuluokan konserteista. Siitä piti huolen Neuvostoliitto, joka pyrki vaikuttamaan Suomen politiikkaan myös pehmein keinoin.

Maailmankuulut muusikot ja ballerinat kiersivät Suomea pikkupaikkakuntia myöten aina presidentinvaalien, eduskuntavaalien ja jopa kunnallisvaalien alla, akatemiatutkija Simo Mikkonen kertoo. Kiertueilla oli kirjava joukko eturivin esiintyjiä, myös akrobaatteja ja koomikkoja.

Jyväskylässä ja Tampereella päästiin vuoden 1950 presidentinvaalien alla kuulemaan maineikasta viulistia David Oistrahia, Kokkolassa ja Pietarsaaressa taas arvostettua sopraanoa Valeria Barsovaa. Kuuluisa tenori Vladimir Netshajev esiintyi ainakin Maarianhaminassa, Kemissä, Kuusankoskella ja Kajaanissa.

Kun Neuvostoliitto alkoi avautua länteen 1950-luvun lopulla, monet Suomessa nähdyistä taiteilijoista olivat haluttuja esiintyjiä Lontoon ja New Yorkin suurilla areenoilla.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Ja he kävivät jossain Pielavedellä ja Saltvikissa. Meilläkään ei ehkä ihan tajuttu, keitä tänne on tuotu, Mikkonen sanoo.

Kiertueita nähtiin säännönmukaisesti noin kuukautta ennen vaaleja.

– Sitä ei voi mitenkään pitää sattumana.

Mutta miten Suomen vaalitulokseen sitten vaikuttaisi se, että lähetetään ballerina kiertämään kyliä?

– Ajatus oli näyttää, ettei Neuvostoliitto ole vain pelottava sotilaallinen suurvalta vaan myös kulttuurin suurvalta, joka kykenee ja haluaa tukea taiteita, Mikkonen selittää.

Tämän toivottiin lisäävän SKDL:n ehdokkaiden ja muiden neuvostomielisten kandidaattien kannatusta.

Vaikuttamisen tuloksellisuutta lienee mahdoton arvioida. Jotenkin Neuvostoliitto kiertueista varmasti katsoi hyötyvänsä, kun kerran jatkoi niitä yli vuosikymmenen.

Toiminta hiipui vuoden 1956 presidentinvaalien jälkeen Urho Kekkosen noustua valtaan. Taiteilijoita kävi Suomessa edelleen, mutta ei enää Neuvostoliiton laskuun ja juuri ennen vaaleja.

Neuvostoliitossa alettiin kai nähdä, ettei vaikuttaminen ollut tehokkainta mahdollista. Toinen syy saattoi olla kaupungistuminen ja lavakulttuurin hiipuminen, Mikkonen arvelee.

Vaikka Neuvostoliiton puuttumista Suomen politiikkaan pelättiin, kulttuurikiertueista ei osattu huolestua. Niihin alettiin kiinnittää huomiota vasta 1950-luvun lopulla, kun Yhdysvallat teki kulttuurivaihtosopimuksen Neuvostoliiton kanssa ja maassa pelästyttiin, että taiteilijoiden mukana tulee vakoojia.

Venäjän nykyiset pyrkimykset vaikuttaa Euroopan vaaleihin ovat osittain paluuta neuvostoaikaisiin keinoihin, Mikkonen uskoo. Viime vuosina taidetempauksia on nähty muun muassa Krimillä.

– Totta kai kovempiakin keinoja käytetään, mutta niin käytettiin Suomenkin suhteen.

 

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt