Eduskuntatalon edessä itseään puukottaneet Aleksandr ja Nikita ovat nuoria miehiä, joiden suurin ongelma on se, että he eivät mahdu nyky-Venäjällä vallalla olevaan ihannemiehen muottiin.
He eivät ole lihaksiaan ja sotilaallisuuttaan pullistelevia heteromachomiehiä presidentti Vladimir Putinin tapaan, vaan hyvin herkän oloisia homomiehiä. Eli juuri heitä, jotka on ikään kuin ”maalitettu” yleisesti hyväksyttäväksi yhteiskunnallisen vihan kohteeksi niin kutsutun homopropagandalain avulla.
Aleksandr ja Nikita ovat heitä, joita ”oikeat” venäläismiehet voivat nyt huoleti kurittaa kadulla isänmaallisen uhonsa vallassa ja kuvitella tekevänsä siinä samalla Putinille suuren palveluksen ”puhdistamalla Venäjää homoista”.
Aleksandr ja Nikita ovat myös heitä, joista on tehty venäläispropagandassa jonkinlainen Euroopan ja Venäjän tärkein erottava tekijä. Väitetyn ”homosaation” läpitunkemaa Eurooppaa kutsutaankin Venäjällä nykyisin usein Gayropaksi, kun taas Venäjästä maalataan mielikuvaa perinteisten heteroarvojen pyhänä puolustajana.
Nikita kertoo seurustelleensa nuorempana tytön kanssa, mutta koko asia oli tuntunut jotenkin väärältä. Aleksandrin kanssa hän oli puolestaan pitkään pelkkä hyvä kaveri, kunnes kumpikin rohkaistui puhumaan tunteistaan.
Pahimmat homovainot ovat tällä hetkellä käynnissä Tshetsheniassa ja muualla Kaukasiassa, mutta ongelma on todellinen koko Venäjällä. Seksuaalisuuden tuomitseminen tähtää käytännössä koko ihmisarvon riistämiseen, joten siinä mielessä se on jopa kauhistuttavampi ilmiö kuin opposition mielipiteiden hiljentäminen.